Muistoja – yhdessä
Takana on pitkä pimeä talvi ja tällä kertaa myös pitkäksi venynyt, keikkuen tullut kevät. Kaikki tuntuvat vain odottavan lämpöisiä kesäisiä päiviä ja kesälomaa.
Mitä sinä muistat lapsuuden kesistä? Eivätkö ne olleetkin aina aurinkoisia ja lämpimiä, koivun ja kukkien tuoksuja, lämmintä hiekkaa varpaiden välissä ja mansikan makua suussa…sekä yhdessä oloa perheen kanssa.
Talven aikana aikuiset puurtavat töissään, nuoret opiskelevat, ja lapset käyvät koulua tai ovat päivähoidossa.
Aikataulut ovat kellotettuja. Juostaan kilpaa harrastuksista toisiin. Perheen yhdessä olemiselle tuntuu jäävän vain vähän aikaan.
Post it-lappuja, viestejä perheenjäseneltä toiselle, kun ei ehditä aina tavata ja keskustella kasvotusten. Ajatuksissa takana, kunhan kesä tulee…
Ja kesä tulee. Kuin kuoriutuisimme koloistamme, keveät kesä-asut ja hymy huulillamme, useammin. Rentoudumme.
Kesän voimme viettää kiertämällä erilaisista tapahtumista toiseen, joita Suomen kesässä löytyy joka kunnasta, tai ihan vain olemalla paikoillaan. Keräten voimia pimeneviin talvi päiviin.
Lapsille tärkeintä on perheen kanssa yhdessä olo ja tekeminen.
Sadepäivinä kenties pelaamalla lautapelejä, aurinkoisena päivänä eväsretkelle rannalle tai kenties osallistua johonkin tapahtumaan, yhdessä.
Näitä perheen, läheisten kanssa tehtyjä yhteisiä asioita kannamme lämmöllä muistoissamme aikuisina ja vielä vanhuuden päivinä.
Toivottavasti luomme yhteisiä muistoja jokaisena vuodenaikana, antamalla aikaa toisillemme.
Luodaan muistoja – yhdessä.
Kirjoittaja on Vesaisten keskusliiton hallituksen jäsen.