Köyhän asialla
Eräs professori päätti puheenvuoronsa havaintoon, että tämän päivän maaseudun pienituloisten ja 1800-luvun lopun maaseudun köyhälistöllä on paljon yhteistä.
Vertaus hämmensi. Ympäröivään yhteiskuntaan sovitettuna asiassa saattaa piillä valitettavasti totuuden siemen.
Koulutus periytyy. Palvelut ovat lipuneet kauemmas. Jos ei ole kykyä toimia muuttuvan maailman ehdoilla, tipahtaa digitalisaation kärryiltä.
Pohjois- ja Itä-Suomessa ihmiset ovat keskimäärin sairaampia ja köyhempiä. Koulutuksen puutetta, palveluiden puutetta ja sairautta oli köyhien elämä yli sata vuotta sittenkin.
Köyhyys ei rajoitu kuitenkaan vain maaseudulle.
Työmatkallani kuljen Helsingin päärautatieaseman poikki. Keskellä päivää sekaisin oleva nuori mies tai hampaaton nuori nainen pysäyttävät mielen.
Voiko Suomessa tosiaan elää näin kurjaa elämää parikymppinen, jolla pitäisi olla koko elämä edessä?
Voi, ja valitettavan moni elää. Köyhyys ei ole vain syvän maaseudun ongelma, siihen törmää myös kaupunkien kaduilla.
Keskusta on saanut paljon kritiikkiä kuluneen hallituskauden aikana.
Olemme tasapainottaneet valtion taloutta, sosiaalietuuksia on leikattu, monia ikäviä päätöksiä on tehty, jotta Suomen talous saataisiin kuntoon. Mitä korpimetsien keskellä tai Helsingin päärautatieasemalla tästä hyödytään?
Suurituloiset menestyvät aina. Heidän taloutta ei valtion tulonsiirrot heilauta. Tämä näkyy varmasti myös kokoomuksen vakiintuneessa kannatuksessa.
Elämäntie on usein kivinen. Hädän hetkellä hyvinvointivaltio kannattelee. Velaksi ei voi kuitenkaan elää ikuisesti.
Valtion suurimmat menot ovat tulonsiirrot, terveydenhuolto ja koulutus. Kun taloutta tasapainotetaan, eniten siitä kärsivät valtion tukea saavat. Siksi on tärkeää, että taloutemme on vahvalla pohjalla.
Jos valtion talous romahtaa, kohtalokkainta se on heille, joilla ei ole enää jäljellä muuta kuin muutaman sadan euron suuruinen tuki.
Keskusta on saanut tuta leikkaukset kannatuksessaan.
Edellinen hallitus sivuutti alkuvaiheessa maan tilan. Velkaantuminen rakensi ansaa köyhimmille. Tuon tien päässä olisivat olleet lopulta hallitsemattomat, aivan erimittaluokan säästöt pienemmistä etuuksista.
Kataisen hallitus julkaisi oman rakennepakettinsa vasta kauden puolivälissä. Se sisälsi muun muassa koulutukseen massiiviset leikkaukset.
Elokuussa keskustahallitus sopi ensi vuoden budjetista. Talous tasapainottuu. Leikkauksia ei tarvinnut tehdä. Riihi toi hyvää monille eri ryhmille.
Melkein 7 000 pienituloista perhettä pääsee irti päivähoitomaksuista, pienimpiä sairaus- ja vanhempain päivärahoja korotetaan, yksinhuoltajien lapsilisää nostetaan, opiskelevat vanhemmat saavat huoltajakorotuksen, takuueläke nousi kolmannen kerran ja moni muu merkittävä asia sai varmistuksen.
Gallupien ahdistaessa, täytyy miettiä, mikä olikaan Keskustan tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Se on olla köyhän asialla. Asuipa köyhä korpimetsien keskellä tai Helsingin päärautatieasemalla.
Jotta köyhä pärjää, täytyy myös Suomen pärjätä.
Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja