Yle-rahoitukseen jää aina sanomista

20.12. 04:00

Eduskuntapuolueet pääsivät loppuviikosta sopuun Yleisradion uudesta rahoitusmallista. Jos suunniteltu rahoitusmalli pystytään toteuttamaan teknisesti, uudistus on kohtuullinen ja ainakin selvästi parempi kuin alun perin suunniteltu mediamaksumalli.

Näin on syytä sanoa siksi, että kaikissa esitetyissä Ylen rahoitusmalleissa on hyvät puolensa ja toisaalta puutteensa. Kun uusi järjestelmä toteutuu, Ylen rahoitus on turvattu eikä vilppiä ole enää helppo harrastaa. Nykymallihan kaatui erityisesti siihen, että yhä useampi on jättänyt tv-lupamaksun maksamatta, vaikka televisiota katsookin. Hyvää ratkaisussa on myös, että se ottaa ainakin jossain määrin huomioon kansalaisten erilaisen maksukyvyn.

Ongelmiakin silti jää.

Kyseenalainen on periaate, jonka mukaan kansalaisille voidaan säätä joku maksu, jota ei voi välttää, vaikka maksun perusteena olevaa palvelua ei käytäkään. Niinpä Yle-maksun joutuvat maksamaan nyt nekin, jotka eivät käytä kalleinta Yle-palvelua, televisiolähetyksiä. Maksun tulojen mukaan määräytyvä haitarikin olisi voinut olla vielä selvästi laveampi.

Toisaalta on selvää, että on mahdoton räätälöidä sellaista maksumallia, joka täydellisesti huomioisi tulot, perhesuhteet ja Ylen palvelujen käytön.

Jos verohallinto selviää Yle-veron teknisestä toteutuksesta kunnialla, keskustelu Ylen rahoituksen ympärillä laantunee ainakin joksikin aikaa. Tämä olisi välttämätöntä. Ylen kaltaista viestintälaitosta tarvitaan markkinalähtöisen viestintäteollisuuden vastapainona.

Viestintämaailma kehittyy kuitenkin niin huimaa vauhtia, että turvallisen tuntuinen Yle-vero ei saa houkutella yleisradioyhtiötä lepäämään laakereillaan.