Vanhanen tekee kunnon vaalikampanjan
Median tilaamat gallupit ovat julistaneet kuukausien ajan, että presidentinvaalit on jo ratkaistu. Monien politiikan tarkkailijoiden mielestä auki on enää se, saako Sauli Niinistö enemmistön äänistä jo ensimmäisellä kierroksella vai tarvitaanko kaksi kierrosta kuten kaikissa aiemmissa nykyisellä vaalitavalla järjestetyissä presidentinvaaleissa.
Ylen tuoreimmassa gallupissa Niinistön suosio olikin ylivoimaista. Häntä kannatti peräti 76 prosenttia kantaa ottaneista. Viime vaalien finalisti Pekka Haavisto keräsi 14 prosentin kannatuksen.
Muut ehdokkaat jäivät Ylen mittauksessa marginaaliin.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaarelle mitattiin kolmen prosentin kannatus. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen, keskustan Matti Vanhanen ja SDP:n Tuula Haatainen ylsivät kahteen prosenttiin. RKP:n Nils Torvaldsille löydettiin kannatusta yhden prosentin verran.
Gallupin mukaan vain Haavisto keräisi tässä vaiheessa suunnilleen yhtä paljon kannatusta kuin hänen taustapuolueensa. Enemmistö muiden puolueiden kannattajista äänestäisi Niinistöä.
Kun vaalikeskustelu pääsee kunnolla käyntiin, Niinistön suosioluvut lähtevät väistämättä laskuun.
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen onnistui tätä taustaa vasten erinomaisesti kampanja-avaukssesaan viikonvaihteen vaaliristeilyllä.
Hän tiivisti pelin hengen iskulauseella ”tehdään näistä vaalit”.
Vaikka yhden ehdokkaan suosio näyttääkin tällä hetkellä ylivoimaiselta, kansanvallan toteutuminen edellyttää kunnon vaalikeskustelua ja kampanjointia.
Sunnuntain linjapuheessaan Vanhanen esitteli vaalien keskeiset asiakysymykset. Samalla hän heitti selvän haasteen myös Niinistölle vaatimalla globaalien kehitys- ja ympäristökysymysten ottamista nykyistä vahvemmin Suomen ulkopolitiikan asialistalle.
Vanhanen korosti erityisesti Afrikan kehityksen merkitystä: ”Vuoden 2015 kaltainen miljoonan turvapaikanhakijan vaellus Eurooppaan on mahdollinen ja jopa todennäköinen skenaario, jos Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka eivät yhdistä voimiaan ja auta investointivetoisesti Afrikan maita säällisten työpaikkojen luomisessa. Seuraukset saattavat olla dramaattiset, ellei Eurooppa kykene kokoamaan rivejään ja vahvistamaan yhteistä vaikuttamista ja yhteistä ulkorajapolitiikkaa”, Vanhanen totesi.
Tosiasia on, että muut ehdokkaat lähtevät vaaleihin pitkältä takamatkalta. Toisaalta tässä piilee myös ennakkosuosikin suurin riski.
Kun vaalikeskustelu pääsee kunnolla käyntiin, Niinistön suosioluvut lähtevät väistämättä laskuun. Siinä tilanteessa mitataan tunnetusti särmikkään temperamentin omaavan ehdokkaan paineensietokyky.
Niinistön varmaa voittoa julistavilla otsikoilla saattaa olla myös se vaikutus, että presidentinvaalien äänestysaktiivisuus jää alemmaksi kuin koskaan aiemmin suorassa kansanvaalissa.
Kansanvallan näkökulmasta voikin erittää nöyrän toivomuksen, että myös media tekisi oman osansa kunnollisen vaalikeskustelun aikaansaamiseksi Niinistön kilpailijoiden mollaamisen sijasta.