Suomenmaa paikkaa aukon Suomen satavuotisjuhlien ohjelmassa
Suomen valtiollisen itsenäisyyden juhlavuosi on edennyt jo yli puolivälin. Satavuotiasta ovat käyneet onnittelemassa arvovieraat läheltä ja kaukaa.
Juhlavuoden kotimainen ohjelma on rakennettu kansalaisyhteiskunnan varaan. Kaikki halukkaat ovat saaneet omat tapahtumansa juhlavuoden ohjelmistoon.
Elokuun alussa suomi.finland100.fi -sivustolle oli ilmoitettu jo yli 3 500 tapahtumaa yhteensä kymmenen otsikon alle. Eniten järjestetään taide- ja kulttuuritapahtumia, yli tuhat.
Itsenäistymisen historiaakin käsitellään juhlavuoden aikana, tosin aika perinteisistä lähtökohdista. Jääkärit ovat esillä, samoin kansalaissota ja sen jälkipyykki.
Yksi taho loistaa kuitenkin lähes täysin poissaolollaan ohjelmaluettelosta. Mikä hämmästyttävintä, se on taho, joka eniten vaikutti valtiollisen itsenäisyyden toteutumiseen vuonna 1917.
Poliittiset puolueet eivät näytä osallistuvan juuri lainkaan juhlavuoden tapahtumiin. Ne vaikuttivat kuitenkin ratkaisevasti itsenäistymiseen.
Ohjelmaluetteloon on päässyt oikeastaan vain elokuun lopussa Tampereella pidettävä SDP:n vanhojen toverien seminaari ”Valtalaista nykypäivään”, jossa käsitellään työväenliikkeen merkitystä Suomen itsenäistymiselle ja kehittymiselle.
Kirjoitussarja täyttää aukon juhlavuoden ohjelmassa mutta sopii myös alkiolaisuuden lyhyeksi oppimääräksi.
Hiukan kokoomusväriäkin ohjelmistosta löytyy. Helsingin suomalainen klubi on tuottanut erinomaisen nettisivuston otsikolla ”Svinhufvud, Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet”.
Suomenmaa aloittaa tänään kirjoitussarjan, joka täyttää yhden aukon juhlavuoden ohjelmistossa. Siinä tarkastellaan maalaisliiton ja erityisesti sen johtajan Santeri Alkion panosta Suomen itsenäistymisessä vuosina 1917–1919.
Maalaisliitto etsi viimeiseen saakka kansallista sopua syksyllä 1917. Kansalaissodan jälkeen se puolusti sovintopolitiikkaa ja ajoi tasavaltaista hallitusmuotoa.
Tämän linjan ansiosta maalaisliitto kasvoi kahdessa vuodessa 19 kansanedustajan ryhmästä 42 kansanedustajan voimalla eduskunnan suurimmaksi ei-sosialistiseksi puolueeksi.
Sarja alkaa heinäkuusta 1917, jolloin eduskunta hyväksyi niin sanotun valtalain ja päättyy heinäkuuhun 1919, jolloin valtionhoitaja Mannerheim vahvisti tasavaltaisen hallitusmuodon ja eduskunta valitsi K. J. Ståhlbergin tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.
”Nyt on siis se päämäärä saavutettu jonka asetin itselleni valtiollisen toimintani päämääräksi”, Alkio merkitsi päiväkirjaansa 26.7.1919.
Kirjoitussarja täyttää aukon juhlavuoden ohjelmassa mutta sopii myös alkiolaisuuden lyhyeksi oppimääräksi.
Toivotammekin lukijat tervetulleeksi aikamatkalle sadan vuoden takaiseen Suomeen!