Sipilän hallitus osoitti toimintakykynsä
Juha Sipilän hallituksen parlamentaarinen pohja kapeni kesäkuussa perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen myötä. Ryhmän enemmistö erosi puoluekokouksen jälkeen ja perusti uuden ryhmän, jonka virallinen nimi on perusteilla olevan puolueen nimeä mukaillen sininen eduskuntaryhmä.
Siniset saivat pitää perussuomalaisten entiset viisi ministerisalkkua, ja niitä kantavat myös samat henkilöt kuin ennen perussuomalaisten hajoamista.
Hallituksen piti osoittaa toimintakykynsä ja sitä kautta lunastaa vielä olemassaolon oikeutuksensa parlamentaarisen pohjan kapenemisen jälkeen.
Hallituksen näkyvin muutos on ulkoministeri Timo Soinin vetäytyminen takariviin. Sinisten ykkösmieheksi hallituksen johtotrioon nostettiin perussuomalaisten puheenjohtavaalin Jussi Halla-aholle hävinnyt Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.
Tämä tausta on syytä pitää mielessä, kun arvioidaan Sipilän hallituksen tuoretta budjettiehdotusta. Hallituksen piti osoittaa toimintakykynsä ja sitä kautta lunastaa vielä olemassaolon oikeutuksensa parlamentaarisen pohjan kapenemisen jälkeen.
Sipilän hallitus selvisi tulikokeestaan erinomaisesti. Se piti kiinni vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa talouslinjasta ja aiemmista kehyspäätöksistä.
Talouden nousun myötä talousluvut ovat paranemassa jopa nopeammin kuin vielä vuosi sitten odotettiin. Velkaa otetaan ensi vuonna vielä lähes kolme miljardia, kuitenkin noin 2,5 miljardia vähemmän kuin tänä vuonna.
Velan osuudeksi kansantuotteesta arvioidaan ensi vuonna 47 prosenttia, eli suhteessa kansantuotteeseen velkaantuminen on jo pysähtymässä. Lisävelan ottaminen pysähtyy näillä näkymin vuonna 2021.
Taloustilanteen paraneminen antoi mahdollisuuden myös budjettitalouden kannalta pieniin mutta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeisiin lisäpanostuksiin. Takuueläke nousee ensi vuonna 15 euroa. Vähimmäisetuuksia eli sairauspäivärahoja, vanhempainpäivärahoja, kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa korotetaan.
Myös veroratkaisuja voi pitää sosiaalisesti oikeudenmukaisina. Perempituloisten solidaarisuusveron alaraja säilyy ennallaan. Ansiotuloverotusta kevennetään 270 miljoonalla, jolla korvataan palkansaajille kilpailukykysopimuksen aiheuttamat maksukorotukset tällä hallituskaudella.
Ansiotuloveron kevennyksiä korvataan muun muassa alkoholiverotuksen korotuksella. Viron alkoholiverotuksen kiristyminen antaa tälle ratkaisulle tilaa. Sen lisäksi korotusta voidaan perustella alkoholilainsäädännön uudistuksella, joka on tuomassa nelosoluen ja limuviinat ruokakauppoihin.
Kaikki hallituspuolueet saivat budjetissa omia profiilikysymyksiään läpi. Keskustassa ollaan erityisen tyytyväisiä pienituloisia suosivista päätöksistä ja uusien liikennehankkeiden saamisesta toteutuslistalle.
Hallitus turvasi myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun rahoituksen. Maakunnissa ehti syntyä valtiovarainministeriön alkuperäisen ehdotuksen pohjalta jo epävarmuutta siitä, voidaanko uudistuksen valmistelua jatkaa täydellä teholla.
Nousevan talouden oloissa budjetin laatiminen oli luonnollisesti helpompaa kuin hallituskauden alkutaipaleella, jolloin piti keskittyä säästöpäätösten läpirunnomiseen. Mutta lisäksi Sipilän hallitus kykeni merkittäviin uusiin avauksiin, jotka ulottuvat ensi vaalikaudelle.
Hallitus käynnistää perhevapaiden uudistamisen, joka on määrä saattaa voimaan jo tällä vaalikaudella, vuoden 2019 alusta. Työtä johtaa keskustalainen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.
Myös yritystukien uudistaminen liikahti eteenpäin. Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän tekemään pitkän aikavälin suunnitelman esityksen sekä suorien että verotuksen kautta tulevien yritystukien uudistamisesta.
Pääministeri Juha Sipilä kiitteli tuoreeltaan hallituskumppaneita siitä, että ”kinttaat eivät tippuneet”, kuten vaalikauden tässä vaiheessa olisi ollut vaarana. Budjetti avaakin hallitukselle selvän reitin jatkaa maan johdossa seuraaviin sääntömääräisiin eduskuntavaaleihin saakka.