Pääsykokeiden lopettaminen sorsii nuoria, joiden opiskelumotivaatio herää vasta myöhemmällä iällä
Opetusministeriö haluaa luopua yliopistojen pääsykokeista muutamia poikkeusaloja lukuun ottamatta vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa pääsykokeista luopumista.
Uudistuksen tavoitteena on vähentää turhia välivuosia. Mitä aikaisemmin opiskelijat pääsevät kiinni opintoihin, sitä aikaisemmin he pääsevät työmarkkinoille.
Lukioista ja ammattioppilaitoksista valmistuneet voisivat hakea opiskelupaikkaa suoraan päästötodistuksen perusteella. Heiltä ei vaadittaisi erillistä pääsykoenäyttöä valitun koulutusalan taidoista.
Pääsykokeisiin pänttääminen ja valmennuskursseille osallistuminen jäisi uudistuksen myötä kokonaan pois. Tämä helpottaisi erityisesti samana keväänä lukiosta valmistuneiden opiskelijoiden rankkaa luku-urakkaa.
Pääsykoeuudistuksen perustelut vaikuttavat paperilla järkeviltä ja hyvin perustelluilta. Siihen liittyy kuitenkin monia ongelmia.
Todistusvalintaan puhtaasti perustuva valintajärjestelmä sorsii sellaisia nuoria, joiden päästötodistus ei ole kaksinen.
Vaatimattomasta menetyksestä huolimatta he voivat olla kyvykkäitä ja motivoituneita opiskelijoita.
Uudessa järjestelmässä myöhäinen skarppaaminen ei olisi enää mahdollista. Murrosiän huonoa opiskeluintoa olisi vaikea korvata jälkikäteen.
Pitääkö 15–18 -vuotiaina tehdyistä huonoista valinnoista, opiskelumotivaation puutteesta tai muista murrosikään liittyvistä kasvukivuista, maksaa koko loppuiän ajan.
Ei tarvitse olla kummoinen tietäjä, jos päättelee, että uusi pääsykoejärjestelmä heikentää poikien mahdollisuuksia päästä kiinni yliopisto-opintoihin. Se on enemmän kuin todennäköistä.
Kysymys kuuluukin, pitääkö 15–18 -vuotiaina tehdyistä huonoista valinnoista, opiskelumotivaation puutteesta tai muista murrosikään liittyvistä kasvukivuista, maksaa koko loppuiän ajan.
Eikö Suomenkin etu ole, että myös myöhäisheränneet nuoret pääsevät kivuttomasti kiinni mielekkäisiin opintoihin?
Todistuksen perusteella valitun opiskelijan koulumotivaatio voi sen sijaan olla huomattavasti heikompi. Tällöin opintojen keskeyttämiset lisääntyisivät nykyisestä tasosta.
Pääsykoeuudistuksen perimmäinen tavoite on hyvä.
Nyt esitellyssä muodossa siinä on kuitenkin vielä paljon korjattavaa. Vaarana on, että hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan.