Opposition talousosaaminen on paperilla maailmanluokkaa
Eduskunnan ensimmäisessä budjettikeskustelussa noudatettiin vanhaa tuttua kaavaa. Hallitus kehui omia aikaansaannoksiaan, ja oppositio haukkui hallitusta kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta.
Yhtä mieltä hallituksen ja opposition edustajat olivat lähinnä vain siitä, että Suomen talous on pitkän taaperruksen jälkeen kääntynyt kasvu-uralla. Siitä, kenen ansioita kasvu on, ei löydetty vieläkään yhteysymmärrystä.
Talouskehityksestä puhuminen budjettikeskustelussa on perustelua, sillä ilman hyvää taloudenhoitoa on vaikea löytää rahoitusta yhteiskunnan kannalta tärkeisiin menoihin. Hyviä ja tärkeitä kohteita löytyy aina enemmän kuin, mihin yhteiskunnalla on varaa.
Sipilän hallituksen aikana työttömyys on laskenut merkittävästi, vienti on kääntynyt kasvuun ja velanmaksu on saatu vihdoin taittumaan. Tästä syystä budjetissa on jakovaraa hieman enemmän kuin vuosikausiin.
Opposition mielestä syy talouskasvuun ja siitä syntyneeseen jakovaraan löytyy maailmantaloudesta. Kysymykseen, miksi Suomen talous upposi kuin kivi viime vaalikaudella maailmantalouden kasvusta huolimatta, ei opposition osaaminen riittänyt.
Se ei ole ihme. Sipilän hallituksen ja sen edeltäjien talouspolitiikassa on selvä ero. Kataisen hallitus nosti veroja, leikkasi ja säästi ottamalla rahaa kuntien kukkarosta. Tämän politiikan tulokset olivat huonoja.
Politiikalla on siis merkitystä.
Joku valistunut äänestäjä saattaa kysyä itseltään, miksi oppositio jätti hyödyntämättä erinomaisen talousosaamisensa edellisellä vaalikaudella.
Opposition puheita kuunnellessa äänestäjän kuluttajasuoja on kovalla koetuksella. Joku valistunut äänestäjä saattaa kysyä itseltään, miksi oppositio jätti hyödyntämättä eriomaisen talousosaamisensa edellisellä vaalikaudella.
Budjettikeskustelussa musta muuttuukin käden käänteessä valkoiseksi. Esimerkiksi kilpailukykysopimuksen ja lomarahaleikkausten yhteydessä oppositio unohtaa aina mainita, että hallitus kompensoi sen vaikutukset veronalennuksilla.
Yhtä lailla oppositiolta unohtuu kertoa, että kilpailukykysopimuksen tekivät työmarkkinajärjestöt. Hallitus toimi toki kätilönä ja tuki kaikin voimin tehtyä ratkaisua, mutta niin tuki myös Sdp.
Sdp on jälkikäteen tullut katumapäälle ja yrittänyt kaikin tavoin kiemurrella irti vastuustaan. Ei kannattaisi, sillä se oli puolueelta vastuullinen ja viisas päätös.
Budjettipuheet ovat kiinteä osa eduskunnan toimintaa. Niiden sisältö on suunnattu äänestäjille ja omille kannattajille. Ensi vuoden budjetin sisältöön niiden vaikutus on marginaalinen jos edes sitäkään.