Omaa autoa on voitava käyttää työmatkoihin

14.12. 04:05

Maalla asumista uhataan nyt oman auton käytön rokottamisella. Arkistokuva: Jari Laukkanen

Moni pitkää työmatkaa omalla autollaan ajava hätkähti viime perjantaina, kun Helsingin Sanomat kertoi kodin ja työpaikan välisten kustannusten verovähennyksen joutuneen vaaranalaisiksi.

Asia pantiin Valtiontalouden tarkastusviraston nimiin. Sen mielestä verovähennyssoikeus suosii yksityisautoilua, lisää liikenteen päästöjä ja toimii ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteita vastaan.

Verovähennysoikeuteen kajoaminen olisi uusi askel kohti vihreiden pääkaupunkilaisteoreetikkojen yhdyskuntaihanteita, joiden juoksupojaksi lähti viime hallituksen asuntoministerikin, kokoomuksen Jan Vapaavuori.

Hieman karrikoiden sanoen näiden ihanteiden mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi asua suurissa kaupungeissa, radan varressa ja päällekkäin. Maaseudulle rakentaminen pitäisi kieltää, ja maalla vielä asuvien elämä tehdä niin hankalaksi, että nämäkin onnettomat joutuisivat pakkomuuton eteen.

Suunnittelijoiden työpöydillä hyvän yhdyskuntarakenteen pääkriteeri on saada työläiset pikapikaa aamuisin sorvin ääreen ja illalla kotiin.

Kuulostaa hurjalta. Mutta ajatukset on kirjoitettu hallitusohjelmaankin, vaikkakaan moni ei ole tainnut sitä ymmärtää.

Hallitusohjelman maankäyttö-luvun mukaan ”suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita, energiatehokkuutta, päästövaikutuksia sekä ekologisten verkostojen huomioon ottamista.”

Varsinainen lupa uudenlaisen yhdyskuntarakenteen rakentamiselle annetaan kuitenkin kuin salakoodina: ”Toteutetaan Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelman (ERA17) keskeiset toimenpiteet.”

Tähän toimintaohjelmaan kannattaisi tutustua tarkasti. Sen mukaan toimintaan esimerkiksi näin:

”Kulkutapavalintaa ohjaaviin taloudellisiin kannusteisiin puututaan, jotta liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saadaan vähenemään... Työsuhdeautojen verotusta kiristetään ja muutetaan päästöjä vähentävään suuntaan. Vapaan autoedun käyttöä rajoitetaan. Työntekijöiden pysäköintiedusta tehdään verollista. Verotuksen työmatkavähennysjärjestelmää kehitetään joukkoliikennettä sekä liityntä­liikennettä suosivaan suuntaan.”

Ja paljon muuta.

Suunnitelmia tehdään nyt aivan liian helsinkiläisestä näkökulmasta ja puutteellisin perustein. Vastaväitteitä on paljon, esimerkiksi näin:

Toimiva joukkoliikenne tavoittaa vain osan suomalaisista. Oman auton käyttö on monelle välttämättömyys. Sen kustannusten verovähennysoikeus on tasa-arvoa. Vähennysoikeuteen puuttuminen iskisi kohtalokkaasti monen kunnan elinvoimaan. Se autioittaisi maaseutua.

Maalla ja maaseutukunnissa asumiseen liittyy paljon ekologista, mitä Helsingin kirjoituspöytien ääressä ei vielä osata laskea. Kulutus kuuluu kaupunkilaiseen elämäntapaan enemmän kuin maalaiseen. Maalle ja maaseudun kuntien keskuksiinkin rakennetaan puusta eikä suuria hiilidioksidipäästöjä aiheuttavasta betonista. Maalla tapaa yhä tervettä yhteisöllisyyttä. Maalla ollaan elävän luonnon keskellä.

Suurten keskusten ulkopuolella asumisen puolesta tarvittaisiinkin uusi ryhtiliike. Sen pitäisi torjua vääriä tutkimuksia. Sen pitäisi puolustaa suomalaisen vapautta valita asuinpaikkansa. Sen pitäisi haastaa teknokraattinen city-ihailu.

Keskusta sopisi hyvin sen kärkeen.