Niinistöllä yhä ylivoimainen johto

01.02. 04:05

Presidentinvaalin äänioikeutta voi käyttää enää toisen kierroksen varsinaisena äänestyspäivänä, joka on ensi sunnuntai. Arkistokuva: Paula Åström

Kokoomuksen Sauli Niinistöllä on edelleen vankka kannatus Suomen seuraavaksi presidentiksi. Tämä selviää Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä, jonka tulokset julkaistiin eilen.

Niinistöä kannattaa presidentiksi 64 prosenttia kantansa ilmoittaneista. Vihreiden Pekka Haaviston kannatus on 36 prosenttia.

Vastanneista 23 prosenttia ei kertonut ehdokastaan tai ei vielä tiedä sitä. Jos heidätkin lasketaan mukaan, Niinistön kannatus on 48 prosenttia ja Haaviston 28 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan vaalin ensimmäisellä kierroksella keskustan Paavo Väyrystä tai perussuomalaisten Timo Soinia äänestäneistä noin kolme neljästä aikoo nyt äänestää Niinistöä. Haaviston taakse taas menevät selkeimmin vasemmistoliiton kannattajat. Demariäänet jakaantuvat tasan.

TNS Gallup haastatteli tutkimusta varten runsaat tuhat suomalaista. Haastattelut tehtiin torstain ja sunnuntain välillä. Ennakkoäänestys päättyi eilen, ja varsinainen vaalipäivä on tuleva sunnuntai.

Tulos on lähes sama kuin ensimmäisessä, heti ykköskierroksen jälkeen tehdyssä ja Ilta-Sanomien julkaisemassa tiedustelussa. Haavisto on saanut kurotuksi vain vähän Niinistön etumatkaa kiinni.

Peli näyttää siten selvältä. Olisi tapahduttava jotain todella merkittävää, jotta tilanne kääntyisi vaalipäivän äänillä Haaviston hyväksi. Kun vaaleja on käyty yhä tiivistyvään tahtiin jo monta viikkoa, tuntuu mahdottomalta, että ehdokkaiden taustoista tai heidän sanomisistaan löytyisi enää asetelmaa järkyttävää uutta. Ehdokkaista esiin tulleet tiedot ja ominaisuudet ovat jo vaikuttaneet sen, mitä ne vaikuttavat.

Ennakkosuosikki-Niinistön toista kierrosta on helpottanut se, että jäljelle jääneiden politiikassa ei ole kovin suuria eroja. Kummatkin ovat nykyisen hallitussuuntauksen ehdokkaita, pääkaupunkiseutulaisia ja hyviä esiintyjiä. Ulkopolitiikan hoidostakin he ovat suunnilleen samaa mieltä. Kokemuksen ja osaamisen erotkin ovat enimmäkseen katsojan silmissä. Selviä eroja on löytynyt lähinnä vain henkilöön menevistä kysymyksistä.

Gallupit eivät kuitenkaan valitse. Siksi tulosta ei voi kuuluttaa. Silläkin on merkitystä, kuinka korkeaksi äänestysprosentti nousee. Ennakkoon annettuja ääniä ei voi enää vaihtaa, mutta vielä äänestämättä olevien valintaan voi yhä vaikuttaa.

Sitä ehdokkaat ovat yrittäneet tehdäkin. Kumpikin on vieraillut näkyvästi maakunnissa, missä Väyrysellä oli vahva kannatus. Keskustan kuntapoliittisiin kysymyksiin kumpikin ehdokas vastasi kiltisti ja seikkaperäisesti.

Niin keskustalle annetuissa vastauksissa kuin muissakin vaalitenteissä on näkynyt, että ainakin keskustalaisten äänet ovat tuiki tärkeitä. Kumpikin ehdokas on juuri kuntauudistuksesta eri mieltä kuin heidän puolueensa hallituksessa. Samanlaisia näkemyseroja ehdokkailla ja hallituksella tuntuu olevan myös maakuntien kehittämisestä ja vaikkapa varuskuntien lakkauttamisesta.

Jokainen sitten päätelköön itse, minkä tason vaalipuheita ne ovat olleet.

Se on kuitenkin selvää, että presidentti voi vaikuttaa arvovallallaan, jos haluaa. Ehdokkaiden vastaukset onkin syytä panna visusti muistiin. Voi olla, että niihin on tarvetta palata vielä.