Myönteinen talouskehitys antaa hallitukselle hyvän selkänojan
Suomen taloustilanne on kääntynyt kymmenen vuoden taaperruksen jälkeen takaisin kasvu-uralle.
Kasvuvauhti on ollut alkuvuodesta selvästi ennakoitua suurempaa. Tämän seurauksena niin valtionvarainministeriö kuin monet muut talousennusteita tekevät toimijat ovat korjanneet ennusteitaan ylöspäin.
Suomen talous on ollut pitkään yksityisen kulutuksen varassa. Nyt vetoapua on saatu myös investoinneista ja viennin kasvusta.
Orastavan talouskasvun vaikutukset näkyvät myös työmarkkinoilla. Avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän, ja työttömien määrä on kääntynyt laskuun.
Myönteiset talousluvut ovat virittäneet kevättunnelmiin myös monet poliitikot. Eduskunnassa on opposition suulla jopa väitetty, että nykyinen talouskasvu on edellisen hallituksen ansiota.
Yksittäistä selkeää selitystä talouskasvulle on vaikea antaa. Sellaista tuskin on olemassakaan, sillä talouskasvu tai sen puute on monen tekijän summa.
On kuitenkin syytä muistuttaa, että Juha Sipilän hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli talouden tervehdyttäminen ja työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus käynnisti pääministerin johdolla yhteiskuntaneuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa keväällä 2015.
Monien vaiheiden jälkeen hallitus ja työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun vuoden 2016 alussa. Neuvottelujen aikana sopimuksen nimi vaihtui kilpailukykysopimukseksi.
Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena oli parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Juuri nyt näyttää siltä, että kilpailukykysopimuksen tekeminen edistää juuri niitä asioita, joita sillä haettiin.
Kilpailukykysopimuksen solmimisesta kunnia kuuluu työmarkkinajärjestöille ja hallitukselle. Sopimuksen tekeminen oli erityisesti työntekijäosapuolelle kivulias prosessi. Ilman ay-liikkeen vastuullista otetta sopimus olisikin jäänyt tekemättä.
Hallituksen työllisyyttä ja kasvua tukevat toimet purevat nyt täysimääräisesti. On selvää, että tällaiset talousuutiset ovat mieluisaa luettavaa hallituspuolueille.
Talous ei nouse puhumalla vaan tekemällä.
Harva enää muistaa, kuinka ankarasti hallituksen taloutta ja työllisyyttä edistäviä toimia aikanaan vastustettiin. Samaan sarjaan kuuluu myös kilpailukykysopimuksen vaikutusten vähättely.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että opposition tulkinta kasvun syistä närästää hallituspuolueiden edustajia.
Poliitikkojen ei kannata pilata valoisia talousnäkymiä keskinäisellä väittelyllä.
Se ei johda mihinkään. Talous ei nouse puhumalla vaan tekemällä.
Töitä Suomen taloustilanteen kohentamiseksi riittää yli kotitarpeiden niin nykyiselle hallitukselle kuin tulevillekin hallituksille. Se, että nykyinen hallitus onnistuu omissa tavoitteissaan, on myös seuraavan hallituksen etu.