Limuviinat ja vahvat oluet voi päästää kauppoihin vasta, kun suomalaiset ovat oppineet eurooppalaiset juomatavat
Alkoholilakia on yritetty päivittää nykyaikaan useamman hallituksen voimin. Aihe on yleensä ollut puolueille niin vaikea ja tunteita herättävä, että projektit on jätetty suosiolla kesken.
Edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) joutui myrskyn silmään, kun hän esitti keskioluen laimentamista nykyisestä 4,7 prosentista 3,7 prosenttiseksi. Idean takana ei ollut vain vastuuministeri, sillä lantraamisen selvittäminen oli osa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen alkoholipoliittista ohjelmaa.
Hallituksen pokka petti kuitenkin paineen alla, ja koko uudistus jätettiin kiireisiin vedoten tekemättä.
Alkoholilainsäädännön muuttaminen on osoittautunut hankalaksi myös nykyiselle hallitukselle. Kynnyskysymykseksi on noussut vahvojen oluiden, lonkerojuomien ja limuviinojen siirtäminen kauppoihin, huoltoasemiin ja kioskeihin.
Prosenttirajan hilaaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin on ollut erityisen vaikeaa keskustan kansanedustajille. Prosenttirajan nostamista ei ole helpottanut yhtään se, että asiantuntijat ovat yksi toisensa jälkeen tyrmänneet hallituksen ehdotuksen.
Sen vaikutukset kansanterveydelle, sosiaalitoimelle ja poliisille ovat huonoja. Lisääntyvät alkoholihaitat puolestaan kasvattavat kiistatta viranomaisten työmäärää ja yhteiskunnan kuluja.
Hallitusryhmät sopivatkin kesällä, että niiden kansanedustajat saavat äänestää vapaasti kaupoissa myytävien alkoholijuomien vahvuudesta. Tällä varmistettiin, että alkoholilain muut uudistukset menevät läpi eduskunnassa.
Alkoholilakiin sisältyviä uudistuksia ovat muun muassa ravintoloiden aukiolojen vapauttaminen, anniskelupien yhdistäminen, ravintoloille annetaan oikeus myydä alkoholijuomia mukaan ja pienpanimoille annetaan oikeus myydä omia tuotteitaan suoraan kuluttajille.
Alkoholilain ensimmäinen käsittely eduskunnassa osoitti, että vahvojen oluiden, lonkeroiden ja limuviinojen siirtyminen Alkosta kauppoihin, jää suurella todennäköisyydellä toteutumatta.
Alkoholilain ensimmäinen käsittely eduskunnassa osoitti, että vahvojen oluiden, lonkeroiden ja limuviinojen siirtyminen Alkosta kauppoihin jää suurella todennäköisyydellä toteutumatta.
Merkittävä osa opposition edustajista vastusti avoimesti prosenttirajan nostamista. Vastustajien joukkoon liittyi jopa sellaisia edustajia, jotka ennen eduskuntavaaleja ilmoittivat haluavansa viinit maitokauppoihin.
Keskustan kannalta uutinen on hyvä. Puolueen eduskuntaryhmän enemmistö ei halua lisätä alkoholihaittoja korottamalla vähittäiskaupassa myytävien juomien alkoholiprosenttia.
Kokoomukselle alkoholilain osittainen kaatuminen eduskunnassa on sen sijaan pettymys. Puolue on ajanut jo vuosia Panimoliiton myötävaikutuksella vahvempi juomia kauppoihin. Nyt osa omasta ryhmästäkin on kääntynyt esitystä vastaan.
Tärkeintä on, että alkoholilaki päivitetään tälle vuosituhannelle. Prosenttikorotuksiin voidaan palata myöhemmin, kun suomalaisten juomakulttuuri on muuttunut riittävän eurooppalaiseksi.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että alkoholin käyttäminen nuorten keskuudessa on vähentynyt selvästi vanhempiin ikäluokkiin verrattuna. Tämä on hyvä uutinen ja antaa uskoa sille, että suomalaisten suhde alkoholiin ei tulevaisuudessa ole enää välttämättä niin traumaattinen kuin tällä hetkellä.
Pääkirjoitusta korjattu 28.9. klo 10.39. Susanna Huovinen oli Kataisen hallituksen peruspalveluministeri, ei sosiaali- ja terveysministeri.