Kuntia lopetetaan kohta kuin kyliä Neuvostoliitossa

09.09. 04:05

Hallitus suunnittelee jättikuntia neuvostoajan opeilla. Arkistokuva: Paula Åström

Hallitus on käynnistänyt ”kuntaremontin”, missä muodostetaan ”työssäkäyntialueiden” suuruisia jättikuntia pakkokäskyllä Neuvostoliiton malliin.

Samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa päätökset tehdään pääkaupungin kirjoituspöytien ääressä.

Samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa kuntien rajat piirretään niin, että ne miellyttävät uusia vallanpitäjiä.

Samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa paikallisilta ihmisiltä ei kysytä yhtään mitään.

Samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa tavoitteena on keskittää ihmiset ja palvelut.

Ja samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa niitä, jotka eivät sovi piirustuksiin, rangaistaan. Epämiellyttävien seutujen päälle isketään leima ”perspektiivitön”. Se tarkoittaa samaa kuin ”ei elinmahdollisuuksia, kehittäminen kielletty”. Sitten leikataan valtionapuja, vaikeutetaan asumista ja rakentamista, heikennetään liikenneyhteyksiä – ja kerätään puhelinjohdotkin pois! Lopuksi sammutetaan sähköt.

”Kuntaremontti” ei edes säästä. Päin vastoin, kuntaliitokset lisäävät alkuvaiheessa menoja eikä myöhemminkään päästä suuriin säästöihin, jos palvelut säilytetään.

Sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat nimittäin vain kolme prosenttia kaikista kuntamenoista. Se säästetään, jos nämä kunnat pyyhkäistään asukkaineen pois maan pinnalta. Mutta ei kai hallitus sentään pikku kuntien asukkaitakin voi lopettaa? Heidän palvelunsa on hoidettava uudessa kunnassakin.

Hämäystä on myös väittää, että kuntaremontti on tarpeen muka siksi, että palvelut voidaan turvata kaikille ja kaikkialla.

Hanke toimii juuri päin vastoin. Jättikuntien kiinnostus hoitaa syrjäkyliensä asioita putoaa nopeasti nollaan. Ei ole rahaa eikä ennen pitkää oikein haluakaan, kun myös päätösvalta keskittyy keskuksiin. Seurauksena on kylien kuolemaa. Kuntalaisten on pakko muuttaa keskuksiin palveluita saadakseen.

”Remontti” lakkauttaisi paikallisen demokratian. Jos pieniä kuntia liitetään suureen, niitä edustaa tulevassa uudessa valtuustossa ehkä vain yksi valtuutettu yhdestä puolueesta – tai ei sitäkään.

Miksi hanke on kokoomukselle niin tärkeä, että neuvosto-opitkin kelpaavat? Ennen kokoomus sentään oli isänmaallisempi ja puolusti vapautta – myös vapautta valita asuinpaikkansa ja vapautta päättää läheisistä asioista.

Ei keskustakaan kuntabyrokratiaa rakasta. Se näkee kuitenkin, että kuntien pakkovähentäminen kaventaisi paikallisdemokratiaa, heikentäisi ihmisten oikeutta valita asuinpaikkansa ja johtaisi automaattisesti voimakkaaseen keskittymiseen.