”Kuntauudistus” käy yhä sekavammaksi

27.01. 04:02

Helsingin Sanomat kertoi näyttävästi hallituksen siirtävän hankkeen päätösvaiheen yli kunnallisvaalien. Kuva: Maria Seppälä

Kataisen-Urpilaisen hallituksen koetinkiveksi nousseen ”kuntauudistuksen” uusin vaihe koettiin eilen, kun Helsingin Sanomat kertoi näyttävästi hallituksen siirtävän hankkeen päätösvaiheen yli kunnallisvaalien.

Sopivan tekosyyn hallitus saa selvitysmiehistä, joita uutisen mukaan on tarkoitus asettaa jopa 70 tekemään yksityiskohtaisia jatkoselvityksiä.

Kuntaministeri Henna Virkkunen kiirehti nopeasti leimaamaan HS:n uutisen ankaksi. Hän vakuutti Ylen uutisten haastattelussa, että uudistus viedään läpi aikataulussaan. Sen mukaan kuntien uusia rajoja piirrelleen virkamiestyöryhmän raportti julkistetaan jo ensi viikolla. ”Kuulemiskierrokset” alkavat 14.2. Eduskunnan päätöksiä Virkkunen lupasi ennen kunnallisvaaleja.

Sopii jo kysyä, mihin on nyt uskottava.

Kirjoittaako valtakunnan päälehti etusivun ykkösuutisessaan ja lähes koko sisäsivun kattaneessa jutussaan aivan perättömiä? Jostainhan lehden on täytynyt saada tietonsa. Demarilähteistäkö? Mutta ei kai ministeri voi tietoisesti palturia puhua?

Sekavaa tilaa kuntauudistuksen ympärillä korosti niin ikään eilisen HS:n juttu, joka mukaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ehdottaa vaihtoehtoa kuntaliitoksille. Hänen ”oma kuntamallinsa” perustuisi terveydenhoitoalueisiin, joille hän ohjaisi valtionosuudet kuntien sijasta. Näistä ”kunnista” tulisi valtavan suuria, sillä hahmoteltuja sote-alueita on vain 15-20.

Jos demariministerin ajatusten mukaan mentäisiin, pienimmissäkin terveydenhoitoalueissa – ”kunnissa” – olisi pari sataa tuhatta asukasta ja valtavat välimatkat. Tajuntaa voi helpottaa, kun muistetaan, että ennen vuoden 1997 lääniuudistusta Suomessa oli 12 lääniä.

Suuruudenhulluus siis vain kasvaa. Sellainen kurssi voi viedä vain karille.

Vaikka niin kävisikin, uudistuksen valmistelutyö ja varomattomat puheet ovat tehneet jo nyt paljon vahinkoa. Ne ovat pysäyttäneet monet järkevät uudistukset, joita kunnissa ja kaupungeissa on viime vuosina tehty palvelujen turvaamiseksi.

Tämä on kuntien näkökulmasta ymmärrettävääkin. Miksipä panna paukkuja hyvin alkaneeseenkaan kuntayhteistyöhön, kun hallituksen vastuuministeri on ilmoittanut, että kaikki puretaan ja aloitetaan puhtaalta virkamiespöydältä.

Kansalaisen näkökulmasta tällainen valmistelu on kuin verorahoja poltettaisiin nuotiolla pakkasessa. Kukaan ei hyödy.

Kunnissa tarvittaisiin nyt työrauhaa enemmän kuin mitään muuta.

Hallituksen kaavailema kuntauudistus olisi Suomen nykyhistorian suurin hallintoremontti. Entistä selvempää on, että sellainen ei onnistu ilman, että kuunnellaan niitä, joita hanke koskee. Mainostettu ”kuntakierros” ei korvaa alkuunkaan yhteistä valmistelua. ”Kuntakierros” on todellisuudessa vain 18 maakunnallista tiedotustilaisuutta. Sellainen kuuleminen on yhtä tyhjän kanssa.

Oikea uudistus on tehtävä laajapohjaisesti ja yhteistyössä kuntien sekä kuntalaisten kanssa. Sen pitää turvata lähidemokratia, mutta sen pitää sallia kuntien välinen yhteistyö tasaveroisena mahdollisuutena kuntaliitosten kanssa. Hyvin hoidettu yhteistyö ei heikennä demokratiaa yhtään enempää kuin jättikuntien muodostaminenkaan.