Suomenmaa Facebookissa RSS

Keskustassa kasvaa usko Väyrysen menestykseen

01.11. 04:05

Paavo Väyrynen on nyt virallisesti presidenttiehdokas.Kuva: Jari Laukkanen

Vaikka Paavo Väyrysen ilmoittautuminen keskustan presidenttiehdokkuuden tavoittelijaksi jakoi keskustaväkeä aluksi voimakkaastikin, tunnelma puolueessa on kääntynyt päälaelleen.

Aina vain useampi on havahtunut huomaamaan, että juuri Väyrynen onkin se keskustapoliitikko, jolla on parhaat edellytykset menestyä.

Mielenmuutokseen ovat vaikuttaneet monet syyt.

Ensimmäinen on tietysti demokraattisen menon hyväksyminen. Keskusta on Suomen demokraattisin puolue, jossa jäsenkunta valitsee johtajansa. Heitä ei nimetä kabineteissa. Jäsenistö myös tukee heitä viimeiseen asti – vaikka pitääkin heidät myös herran nuhteessa. Niinpä kun kukaan muu ei uskaltautunut tavoittelemaan keskustan ehdokkuutta, Väyryselle kuuluu koko puolueen tuki.

Mutta keskustaväki on havahtunut huomaamaan, että moni muukin syy tukee Väyrysen ehdokkuutta. Muiden puolueiden ehdokaskaartikin on sellainen, että Väyrynen jos kuka keskustalainen menestyy siinä joukossa. Kaikki suurimpien puolueiden ehdokkaat ovat kokeneita raskaan sarjan poliitikkoja, kovia, omapäisiä, mielipiteissään varmoja ja omalla tavallaan änkyröitäkin.

Tässä joukossa Väyrynen ei jää jalkoihin. Hänellä on näkemystä ja osaamista vaikka muille jakaa, eikä hän arkaile haastaa vaikka koko maailmaa.

Sellaisista aineksista presidentit tehdään, ja sellaisia avuja presidentit tarvitsevat. Suomen ja suomalaisten etujen puolustaminen ei ole anteeksipyytelijän työtä.

Myös maailman muutokset ovat vaikuttaneet. Talouskriisi on saanut suomalaiset kyselemään esimerkiksi sitä, oliko Suomen sittenkään viisasta liittyä euroalueeseen, ja epäilemään liittovaltiokehityksen apostoleja.

Väyrysen ei tarvitse tässä keskustelussa häpeillä eikä puolustella tekemisiään – toisin kuin SDP:n Paavo Lipposen ja kokoomuksen Sauli Niinistön, jotka runnoivat Suomen mukaan rahaliittoon.

Myös suomalaisten presidenttisuhde on jatkuvassa valinkauhassa. Vaikka presidentin valtaoikeuksia on perustuslain muutoksella hieman rajattu, kansalaiset näyttävät taas kaipaavan vahvaa ja näkyvää presidenttiä, eivät silkkinauhan leikkaajaa.

Ainakaan Väyrynen ei edustuspresidentiksi suostuisi. Hänessä on tahtoa ja energiaa. Tässäkin suhteessa häntä kannattaa verrata muihin ehdokkaisiin. Keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen esittämä luonnehdinta asetelmasta onkin hyvin osuva. Mukana ovat kamreeri, nahkuri, populisti ja – tohtori.

Keskustassa Väyrysen ehdokkuutta kohtaan tapahtunut mielenmuutos on myös hyvä alusta keskustan uudelle tulemiselle. Menestys presidentinvaalissa tarjoaa uuden nousun alkuvauhdin.

Hyvä menestys on kuin tarjottimella myös siksi, että maan hallitus tekee tyhmää politiikkaa liukuhihnalta. Vaikka kuntauudistus, koulutuksen keskittäminen ja kurjistaminen tai väärä veropolitiikka eivät varsinaisesti kuulukaan presidentin toimialaan, niistä keskustellaan varmasti vaalikamppailun aikana. Ne ovat kansalaisille tärkeitä, ja kun kansalaiset haluavat, että niistä puhutaan, niistä on puhuttava.

Hallituspuolueiden presidenttiehdokkaat ovat hankalassa välikädessä. Heidän pitäisi puolustaa puolueitaan, mutta sillä tavoin ei saada kannatusta.

SÄÄ
NÄKÖISLEHTI