Keskustaliberaalit myötätuulessa Euroopassa
Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiovaalit päättyivät sunnuntaina liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien selvään voittoon. Myös FDP eteni selvästi ja jatkoi näin keskustaliberaalien voittokulkua Euroopassa.
Sosiaalidemokraatit kärsivät Nordrhein-Westfalenissa kolmannen perättäisen tappion osavaltiovaaleissa. Tappion karvautta syventää se, että kyseessä oli alkuvuodesta suurin toivein liittokansleriehdokkaaksi nostetun Martin Schulzin kotiosavaltio.
Myös vihreät kärsivät Nordrhein-Westfalenissa tappion.
Saksassa äänestetään seuraavan kerran vasta syksyn liittopäivävaaleissa. Osavaltiovaalien tulokset ennakoivat vuodesta 2005 lähtien liittokanslerina toimineen kristillisdemokraattien Angela Merkelin voittoa.
Jos Merkel jatkaa maan johdossa vielä seuraavan nelivuotiskauden, hän tulisi toimineeksi tehtävässä yhtä kauan kuin Helmut Kohl ja kauemmin kuin Saksan sodanjälkeisen nousun arkkitehti Konrad Adenauer.
Kristillisdemokraattien menestyksen ohella on syytä noteerata liberaalipuolue FDP:n menestys Nordrhein-Westfalenissa. Se nosti kannatustaan neljällä prosenttiyksiköllä 12,6 prosenttiin ja noussee kristillisdemokraattien kumppaniksi osavaltion hallitukseen. Tulosta voi pitää erittäin tärkeänä puolueelle, joka on joissakin Saksan vaaleissa kompastunut jopa viiden prosentin äänikynnykseen.
FDP:n voitto jatkoi Euroopan viime aikojen vaalien trendiä. Hollannissa pääministeri Mark Rutten johtama VVD onnistui säilyttämään suurimman puolueen asemansa maaliskuun vaaleissa.
Varsinainen maanjäristys koettiin Ranskan presidentinvaaleissa, joissa keskustaliberaaliksi luonnehdittu Emmanuel Macron mursi vanhat puoluerakenteet ja valittiin suurella enemmistöllä presidentiksi. Macronin keskustaliberaalin kansanliikkeen suosio testataan seuraavaksi kesäkuun parlamenttivaaleissa.
Luetteloa voisi jatkaa vaikkapa Ruotsin viime aikojen kehityksellä. Ruotsin keskusta on löytänyt Annie Lööfin johdolla aivan uuden vaihteen, ja sen kannatus on noussut jo 12 prosentin tienoille.
Ruotsissakin on ollut aikoja, jolloin keskustalla on ollut täysi tekeminen neljän prosentin äänikynnyksen kanssa.
Oikeisto ja keskustaliberaalit menestyvät, sosiaalidemokraatit ovat vaikeuksissa ja äärioikeiston nousu on taittunut.
Euroopan viime aikojen vaaleissa onkin nähtävissä selkeä trendi. Oikeisto ja keskustaliberaalit menestyvät, sosiaalidemokraatit ovat vaikeuksissa ja äärioikeiston nousu on taittunut.
Eurooppalaisia trendejä kannattaa tutkia myös Suomessa, jossa keskustaväki pohtii vielä syitä kuntavaalien heikkoon menestykseen suurissa kaupungeissa.
”Keskustaliberaalia” on totuttu käyttämään lähinnä kirosanana puolueen sisäisessä keskustelussa. Eurooppalaisten esimerkkien valossa siitä voisi löytyä kuitenkin avain kannatuksen kasvattamiseen suurimmissa kaupungeissa. Ja siellähän kannatuksen pitää kasvaa, jos keskusta haluaa olla jatkossakin maan suurin puolue.