Joulu saapui keskelle hullunmyllyä
Suosittu joulutoivotus kuuluu: ”Rauhallista joulua!” Tänä jouluna tuo toivotus tuntuu tosin kaukaiselta utopialta. Joulu on saapunut keskelle hullunmyllyä.
Uutisten kuvaama maailma näyttää olevan täynnä vihaa. Johtajat uhittelevat. Terroristit iskevät. Rajamuurit nousevat. Epäluulot kasvavat.
Joidenkin tiedemiesten mielestä olemme jo keskellä kolmatta maailmansotaa. Karu esimerkki on pieni rauhantahtoinen kotimaamme: Suomikin suunnittelee miljardien eurojen hintaista asevarustelua, vaikka säästää kaikkialta muualta.
Ihmiskunta ei todellakaan näytä etevimpiä puoliaan juuri nyt. Mutta on näköjään helpompi kysyä ”miksi emme osaa elää yhdessä toistemme kanssa ihmisiksi” kuin vastata tähän kysymykseen.
Onneksi joulu kuitenkin on taas keskellämme. Se ei petä. Mutta emmekö vastineeksi avaisi mieltämme joulun sanomalle?
Joulu on voimakas vetoomus maailmanrauhan puolesta.
Vaikka joulu on perimmäiseltä olemukseltaan kristillinen juhla, sen viestiin liittyy myös tärkeitä yhteiskunnallisia terveisiä. Siksi joulu on erityisen tervetullut juuri nyt, keskelle monenlaisia myllerryksiä.
Joulu on ennen muuta suuri rauhan juhla. Se on voimakas vetoomus maailmanrauhan puolesta. Se puhuttelee kansakuntien johtajia – mutta myös jokaista yksittäistä ihmistä. Jokainen meistä voi olla rauhantekijä kotona, arjen askareissa, työpaikalla, jopa politiikassakin.
Rauhantekijöitä ei ole ollut koskaan liikaa. Heitä tarvitaan aina, nytkin. Tässä työssä voi jokainen suomalainenkin olla mukana.
Rauhantyön keskeinen sisältö on toisen kunnioittamisessa ja arvostamisessa. Rauhassa eläminen merkitsee suvaitsevaisuutta ja myös omista eduista luopumista. Joulun sanoma opastaa niihinkin.
Joulu on myös lähimmäisenrakkauden suuri juhla. Se puhuu heikompiosaisten ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Siksi joulu ei ole vain perinnettä – eikä ainakaan sellaista vanhanaikaista jäännettä, joka joutaa romutuslistalle. Tasa-arvo, toisen kunnioittaminen tai heikommasta huolehtiminen ovat välttämättömiä ohjeita myös nykyaikaan.
Materialistisen aikamme keskelle joulu tuo myös tunteiden suuren juhlan. Nämä tunteet kohoavat usein lapsuudesta, menneiltä vuosilta.
Tunteet voivat olla ajan kultaamia, mutta rakkaita ja lämpimiä. Niihin liittyvät sulassa sovussa koulun joulujuhlat jouluevankeliumeineen, joulupukin odottelut, joulukirkot, tontut ja äidin laittamat herkut.
Tunteiden palokin on vain hyväksi keskellä kovaa maailmaamme. Se antaa tervetulleen levähdyshetken arjen keskelle ja auttaa taas jaksamaan pimeimmän vuodenajan yli.
Siksi Suomenmaakin haluaa toivottaa kaikille lukijoilleen, asiakkailleen ja muille ystävilleen joulun rauhaa.