Hallituksen väri vaikuttaa kuntatalouteen
Kuntavaalien alla on puhuttu paljon istuvan hallituksen tekemistä leikkauksista.
Syy tähän on ollut läpinäkyvä.
Oppositiopuolueet ovat arvioineet tämän taktiikan edistävän parhaiten omaa vaalimenestystään.
Niitä leikkauksia, joita oppositiopuolueet ovat tehneet omalla hallituskaudellaan, on vähätelty tai niitä kutsuttu häveliäästi uudistuksiksi.
Se, mistä kunnat saavat rahat kaikkien vaalilupausten kehittämiseen, on jäänyt hämärän peittoon.
Myös omat vaihtoehdot ovat loistaneet poissaolollaan. Tärkeintä on ollut tehdä tiettäväksi, kuka tai ketkä ovat syyllisiä.
Opposition toimintatavassa ei ole mitään uutta tai ihmeellistä.
Vaalihuumassa tällainen toiminta on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Näin on toimittu myös kuntavaalien alla, vaikka paikallisessa päätöksenteossa oppositio-hallitusasetelma ei näy millään tavalla.
Pahiten kuntataloutta ovat rokottaneet sinipunahallitukset tai hallituskoalitiot, joissa keskusta ei ole ollut mukana.
Hallituksen värillä on kiistämättä vaikutusta, miten kuntataloudella menee.
Totuus on kuitenkin toisenlainen, mitä vaalitenteissä on toitotettu.
Valtioneuvoston tilastot osoittavat, että keskustajohtoiset hallitukset ovat olleet kuntien kannalta paras vaihtoehto.
Pahiten kuntataloutta ovat rokottaneet sinipunahallitukset tai hallituskoalitiot, joissa keskusta ei ole ollut mukana.
Kuntien talouspohjaa ovat viimeisen neljännesvuosisadan aikana rapauttaneet pahiten Lipposen ja Kataisen hallitukset.
Nämä hallitukset ovat säästäneet valtion menoja leikkaamalla reippaasti kuntien valtionosuuksia.
Sipilän hallituksen aikana kuntien valtiota saamat tuet ovat kääntyneet jälleen kasvuun.
Samanaikaisesti hallitus on määrätietoisesti pyrkinyt vähentämään valtion kunnille asettamia erilaisia normeja.
Norminpurun ansiosta kunnat ovat pystyneet säästämään euroja ja vähentämään byrokratiaa.
Mitä parempi kuntien taloustilanne on, sitä paremmin kunta pystyy järjestämään koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja huolehtimaan omista asukkaistaan sekä elinvoimastaan.
Jos valtio säästää kunnan kukkarolta, kuten sinipunahallitusten aikana on tehty, kunnat ovat pakkoraossa.
Niiden kulujen karsimiseksi suitsittava menoja, heikennettävä kouluverkkoa, kasvatettava koululuokkien kokoa ja muita menoja.
Hyviä päätöksiä ja arvovalintoja on vaikea tehdä, jos kunnan kassa ammottaa tyhjänä ja velkaa on enemmän kuin kotitarpeiksi.
Päättäjältä vaaditaankin nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän pitkäjänteisyyttä ja kykyä vastata eteen yllättäen tipahtaviin ongelmiin.
Peräpeiliin katsomalla ja syyllisiä etsimällä ongelmat eivät katoa mihinkään.
Äänestäjän kannattaakin kuntavaaleissa miettiä tarkkaan, minkä puolueen ehdokkaalle äänensä antaa.