Halla-ahon valinta hajotti perussuomalaiset, ei Sipilä
Ilta-Sanomat julkisti viikonvaihteessa uusia tietoja perussuomalaisten hajoamisesta kesäkuun puoluekokouksen jälkeen.
Lehden julkaisema aineisto vie viimeisenkin pohjan väitteiltä, joiden mukaan hallituspuolueet olisivat tehneet jo ennen puoluekokousta yhdessä suunnitelmia perussuomalaisten hajoamisen varalta.
Ilta-Sanomat oli haastatellut perussuomalaisten ministereiden avustajia, jotka käytännössä junailivat uuden eduskuntaryhmän perustamisen.
Lehti julkisti lisäksi pääministeri Juha Sipilän esikunnan tekstiviestejä näille henkilöille.
Ilta-Sanomien jutusta piirtyy kuva spontaanista ja sekasortoisesta prosessista, joka käynnistyi vasta lauantaina 10. kesäkuuta sen jälkeen kun Jussi Halla-aho oli valittu perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja kaikki puoluejohdon paikat menivät hänen tukijoilleen.
Äänestystulos oli ankara pettymys ja shokki Timo Soinin lähipiirille.
Soini itse vaikuttaa olleen pari päivää suorastaan työkyvytön.
”Soinilaisten” joukossa suunniteltiin ensin halla-aholaisten erottamista puolueen eduskuntaryhmästä.
Kun tämä osoittautui mahdottomaksi, syntyi suunnitelma uuden eduskuntaryhmän perustamisesta.
Keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajat pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo tapasivat maanantaina 12. kesäkuuta Jussi Halla-ahon.
Tapaamisen jälkeen he ilmoittivat, että edellytyksiä hallitusyhteistyön jatkamiselle perussuomalaisten kanssa ei ollut.
Uuden ryhmän perustajille tuli maanantaina tulinen kiire, sillä Sipilä ilmoitti jättävänsä hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentille tiistaina iltapäivällä.
Ratkaiseva kokous pidettiin tiistaina klo 11 helsinkiläisessä kabinetissa, jonne tuli parikymmentä perussuomalaisten kansanedustajaa.
Ryhmä järjestäytyi, kävi joukolla eroamassa perussuomalaisten ryhmästä ja jätti uuden ryhmän perustamista koskevat asiakirjat eduskunnalle.
Näin uuden ryhmän perustamisesta voitiin ilmoittaa klo 14 alkaneessa istunnossa.
Sipilän rooliksi tässä prosessissa voidaan laskea vain se, että hänen määräämänsä aikataulu kiirehti uuden eduskuntaryhmän perustamista.
Valtiosääntöoppineet olivat vahvistaneet sekä pääministerille että uuden ryhmän perustajille, että hallituksen ei tarvitse erota, jos entiset ministerit jatkavat entisellä ohjelmalla.
Sipilältä puuttui vielä kirjallinen tieto uuden ryhmän sitoutumisesta hallitusohjelmaan.
Tämän tiedon hän sai vasta matkalla presidentin luo eronpyyntö salkussaan.
Kun tämä viimeinenkin varmistus oli saatu, Sipilä teki tunnetun U-käännöksensä.
Sipilän rooliksi tässä prosessissa voidaan laskea vain se, että hänen määräämänsä aikataulu kiirehti uuden eduskuntaryhmän perustamista.
Muulla tavalla hän ei vaikuttanut perussuomalaisten hajoamiseen puoluekokouksen jälkeen saati ennen sitä.
Ilta-Sanomien julkistama aineisto vahvistaa, että Sipilä kuvasi tapahtumien kulun oikein eduskunnan tiedonantokeskustelussa seuraavalla viikolla.
Nyt julki tulleet tiedot vievät pohjaa toimittaja Lauri Nurmen kirjassaan esittämältä väitteeltä, että Sipilä olisi valehdellut eduskunnalle tai että matka presidentin luo oli pelkkää teatteria.
Politiikassa mikään ei ole varmaa ennen kuin asiasta on mustaa valkoisella.
Hallituksen olemassaolon kannalta ratkaisevia asioita ei voi jättää suullisten lupausten varaan.
Eräät opposition edustajat ovat pyrkineet pitämään Nurmen kirjan perusteella yllä mielikuvaa Sipilän valehtelusta.
Tarkoituksena on tietenkin vain horjuttaa pääministerin luottamusta kansalaisten silmissä.
Oppositiolla luulisi olevan parempiakin tapoja haastaa hallitusta kuin valheellisten mielikuvien levittäminen.