Halla-ahon murskavoitto järisyttää politiikkaa
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho otti lauantaina murskavoiton perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa. Tulosta osattiin odottaa, mutta Halla-ahon ylivoima oli yllätys.
Jyväskylän puoluekokouksessa odotettiin tiukkaa kisaa Halla-ahon ja ministeri Sampo Terhon välillä. Halla-aho sai kuitenkin yli puolet äänistä jo vaalin ensimmäisellä kierroksella.
Halla-ahon ylivoimaista voittoa voidaan selittää useilla syillä. Hän osasi ensinnäkin luoda omalta kannaltaan edullisen vaaliasetelman, eliitti vastaan perussuomalaisten kentän syvät rivit. Terho edusti tässä asetelmassa eliittiä ja Halla-aho kenttää.
Populistijohtaja Timo Soinin ura päättyi näin melkoiseen paradoksiin. Hän, puolueen ministerit ja eduskuntaryhmän enemmistö leimautuivat puolue-eliitiksi, joka yritti kaikin keinoin ajaa Terhon puheenjohtajaksi.
Soinin johdolla puolue luopui jopa oikeusministerin salkusta ja nosti Terhon silppusalkkua kantavaksi ministeriksi hallitukseen. Tämä näytti eliitin operoinnilta Terhon hyväksi jos mikä.
Kenttä halusi muutosta, ja Halla-aho koettiin uskottavimmaksi muutoksen tekijäksi.
Halla-ahon voittoa voi selittää myös silkalla matematiikalla.
Perussuomalaisten sääntöjen mukaan puoluekokouksessa on äänioikeus kaikilla jäsenmaksun maksaneilla. Kahdessa edellisessä puoluekokouksessa äänestyksiin osallistui noin 700 henkeä. Jyväskylässä annettiin yli tuhat ääntä enemmän. Halla-aho onnistui mobilisoimaan kannattajansa liikkeelle selvästi paremmin kuin Terho.
Tulos kertoo ennen muuta perussuomalaisten syvästä tyytymättömyydestä puolueen kannatuskehitykseen ja hallituskauden saavutuksiin. Kenttä halusi muutosta, ja Halla-aho koettiin uskottavimmaksi muutoksen tekijäksi.
Halla-ahon nousu hallituspuolueen puheenjohtajaksi vaikuttaa myös hallituspolitiikkaan.
Erityisesti kokoomuksessa on asetettu kyseenalaiseksi hallitusyhteistyön jatkaminen jopa rasistiksi leimatun Halla-ahon kanssa. Puheenjohtaja Petteri Orpo ehtikin vain minuutteja vaalin jälkeen julistaa, että asia vaatii vakavaa pohdintaa.
Orpo jaksaa sentään odottaa maanantaihin saakka, jolloin pääministeri Juha Sipilä on kutsunut hallituspuolueiden puheenjohtajat koolle.
Sipilän, Orpon ja Halla-ahon on maanantain palaverissa löydettävä yhteinen ja yksimielinen vastaus Hamletin kysymykseen: ollako vai eikö olla.
Maan tilanne ei kestä kuukausien vatulointia siitä, jatkaako nykyinen hallitus vai ei.
Hallitusohjelman toteuttaminen on vielä niin pahasti kesken, että hallituksen jatko olisi ilman muuta parempi vaihtoehto kuin uudet vaalit.
Jos kokoomus lähtee hallituksesta Halla-ahon takia, Sipilän on ensiksi selvitettävä, löytyykö eduskunnasta toimintakykyistä pohjaa uuden hallituksen muodostamiseksi.
Vaikka hallituspohja ei vaihtuisikaan, kasvot hallituksessa vaihtuvat. Halla-aho teki valintansa jälkeen selväksi, että hänen voittonsa pitää näkyä myös ministeriryhmässä. Politiikan kirjoittamattomien pelisääntöjen mukaan hänellä on ministerien vaihtamiseen täysi oikeus.