Äänestämisen sietämätön vaikeus
Kansalaisten kiinnostus kuntavaaleja kohtaan on hiipunut vuosikymmenien saatossa merkittävästi.
Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on kuluvalla vuosisadalla vain kerran, vuonna 2008, noussut yli 60 prosentin. Lasku on roima, sillä vielä vuoden 1980 vaaleissa äänestämässä kävi yli 78 prosenttia äänioikeutetuista.
Äänestysaktiivisuuden rinnalla myös kuntavaaliehdokkaiden määrä on puolittunut vajaassa neljässä vuosikymmenessä. Reilun kahden viikon päästä pidettävissä vaaleissa on ehdolla noin 34 000 kuntademokratian puolustajaa.
Samassa ajassa valtuustopaikkojen määrä on pienentynyt reilulla 3 000. Se selittää osan ehdokaskadosta, mutta ei kaikkea.
Tulevien kuntavaalien vaimeutta on surkuteltu median ja tutkijoiden toimesta jo etukäteen. On arveltu jopa, että äänestysprosentti jää ensimmäistä kertaa alle 50 prosentin.
Kunnallisalan kehittämissäätiön alkuviikosta julkaistu tutkimus ei ole yhtään armollisempi. Se antaa lohduttoman kuvan nuorten äänestyskäyttäytymisestä. Tutkimukseen mukaan alle 25-vuotiaista äänioikeutetuista kävi viime kuntavaaleissa uurnilla vain joko kolmas.
Huolestuttavaa on myös se, että äänestämättömyys periytyy. Jos vanhemmat eivät äänestä, on suuri vaara, että myös jälkipolvi ei käytä äänioikeuttaan.
Kuntavaaleissa äänestämisen ei pitäisi olla kenellekään ylivoimainen tehtävä.
Tilastolukemat ovat karuja. Ne eivät jätä sijaa selittelyille. Ongelmat ovat todellisia ja ne koskevat kaikkia puolueita.
Surkuttelun sijaan tärkeämpää olisi kuitenkin pohtia, miten meneillään oleva kehityskulku saadaan oikaistua.
Ehdokkaat muodostavat kuntavaalien perustan. Onnistunut ehdokashankinta luo hyvät edellytykset vaalimenetykseen.
Puolueet sekä niiden edusmiehet ja -naiset tekevät hartiavoimin töitä löytääkseen uusia ehdokkaita ja houkutellakseen vanhoja jatkamaan. Töitä riittää, sillä kiinnostus yhteisiä asioita kohtaan on kortilla.
Sama trendi näkyy myös muualla. Ihmisiä on vaikea saada mukaan esimerkiksi taloyhtiöiden kokouksiin tai -hallituksiin, vaikka niissä tehdään asunto-osakkeen omistajien kannalta merkittäviä päätöksiä.
Oma vapaa-aika käytetään mieluummin perhe-elämään ja omiin tai lasten vapaa-ajan harrastuksiin. Yhteisten asioiden hoitamisessa ei ole sellaista hohdokkuutta kuin takavuosina.
Jokainen ehdokkaaksi asettunut ansaitsee isot kiitokset. Äänestäjien vastuulle jää löytää itselleen sopiva edustaja valtuustoon.
Kuntavaaleissa äänestämisen ei pitäisi olla kenellekään ylivoimainen tehtävä. Jokainen annettu ääni on ääni demokraattisen järjestelmän puolesta.