Poliitikkojen päihdetyö

15.02. 04:00

”Uudempien tutkimusten mukaan lapset kokevat vanhemman alkoholinkäytön ongelmalliseksi helpommin kuin ympärillä olevat aikuiset”. Kuva: Maria Seppälä

Törmäsin Ylen Elävässä arkistossa 70-luvulla esitetyn Hyrrä-ohjelman jaksoon ”Tupakka ja alkoholi lasten silmin”.

Psykologi Kirsti Kivinen kertoi muun muassa miten alkoholijuomat vaikuttavat ja, ettei niihin saa laittaa kaikkia perheen rahoja. Lisäksi ”aikuiset eivät saa olla niin paljon tai niin usein humalassa, että lapset pelästyvät”.

Vaikka ohjelman vanhanaikaisuudelle voisi virnuilla, niin oikeastaan sen selkeä moraalinen kanta aikuisten pahoja tapoja kohtaan on raikasta vaihtelua.

Tämän päivän alkoholivalistus tuntuu olevan lähinnä panimoyritysten mainontaa uusista, toinen toistaan limunmakuisemmista siiderivaihtoehdoista.

Sen rinnalla pitkäaikaiset valtiovallan alkoholihaittojen vähentämisohjelmat sekä järjestöjen ja ammattilaisten hankkeet ja päihdetyö jäävät auttamattomasti taka-alalle. Vaikka niissä parhaansa tehdäänkin.

Vuonna 2009 lähes joka neljäs suomalainen kertoi Lasinen lapsuus-väestökyselyssä kasvaneensa kodissa, jossa käytettiin liialliseti alkoholia tai muita päihteitä.

Kyselyyn vastanneista edelleen peräti 29 prosenttia kertoi tuntevansa sillä hetkellä vähintään yhden lapsiperheen, jossa vanhemmat käyttävät liiallisesti alkoholia.

Suomalaisen muita maita huomattavasti sallivamman alkoholiasenneilmaston tuntien, lasten näkökulmasta näiden perheiden määrä on suurempi.

Myös uudempien tutkimusten mukaan lapset kokevat vanhemman alkoholinkäytön ongelmalliseksi helpommin kuin ympärillä olevat aikuiset.

Alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eletystä lapsuudesta tutkimusta tehnyt YTT Maritta Itäpuisto tiivistää:

”Alkoholinkäyttö saattaa uhata lapsen perusturvallisuutta, aiheuttaa laiminlyöntiä ja heitteillejättöä. Lapsen kokemat negatiiviset tunteet ovat valtavia, eikä niiden osoittamiseen ja purkamiseen kenties anneta mahdollisuutta. Lapsi saattaa kärsiä unen ja ruuan puutteesta. Kun vielä ympäristön ihmiset saattavat kiusata ja pilkata lasta vanhempien juomisen vuoksi, on vanhemman alkoholiongelma lapsen elämässä valtava stressi.”

Minäkin kysyn jälleen, miten voi olla mahdollista, että Suomessa suhtaudutaan edelleen kuin tosiasiaan, että niin kutsuttuja pultsareita vaan on olemassa? Muissa maissa näin ei ole.

Vuoden 2011 nuorille suunnatussa Lasinen lapsuus-kyselyssä tuli selvästi esille, että nuoret kannattavat muutosta: Vanhemmilta toivotaan kohtuullista, juhlatilanteisiin painottuvaa juomatapaa.

Nuoret eivät pidä suomalaisten humalahakuisesta juomatavasta ja humaltumista ihannoivasta puhetyylistä. Tuhannen taalan kysymys, vai pitäisikö sanoa, tuhansien murheellisten laulujen maan kysymys on, miten aikuiset ja erityisesti poliitikot aikovat huomioida tämän toiveen?

Santeri Alkion 150-vuotisjuhlavuoden hengessä on keskustan kunnostauduttava myös kansanterveyden edistämisen ja vastuullisen alkoholipolitiikan saralla.

Vain poliitikkojen tekemällä päihdetyöllä, siis laajamittaisella yhteiskunnallisella vaikuttamisella ja lainsäädännön muutoksilla voidaan saada aikaan Suomi, jossa alkoholia kulutetaan kohtuullisesti.

Myönteiset vaikutukset ihmisten ja perheiden hyvinvoinnille sekä kansantaloudelle yllättäisivät meidät kaikki. Liikenneturvallisuuden paranemisesta puhumattakaan.

Kristiina Ruuskanen

Keskustanaisten varapuheenjohtaja

krisse.ruuskanen@gmail.com