Paljastan kuntauudistuksen perimmäisen vaikuttimen...

17.02. 04:00

”Kuntauudistukseen” on vain yksi perussyy. Sen avulla voidaan lakkauttaa palveluja laajoilla maakunta-alueilla ja keskittää niitä aluekeskuksiin.

Tai ei oikeastaan tämäkään ole perussyy.

Perussyy on, että itsekäs, oikeistohenkinen yhteiskuntapolitiikka haluaa tehdä lopun nykyisen kaltaisestakin, lievästä verotulojen tasaamisesta. Se haluaa, että yhteiskunta maksaa vähemmän ja kansalaiset itse enemmän. Se haluaa, että koko maata ei enää asutettaisi tai ainakaan autettaisi.

Jos jollekin käy vähän heikommin niin – so what, mitäpä siitä. Päätavoite on, että hyvin toimeentulevat tulevat vielä paremmin toimeen.

Sellainen tuntuu olevan henki.

Kovia sanoja, mutta yritän perustella.

Kun kuntauudistusta perustellaan tarpeella muodostaa ”vahvoja peruskuntia”, jotka pystyvät turvaamaan palvelut, valehdellaan tahallaan.

Esimerkki:

Eilen uutisoitiin, miten korkein kunnallisveroprosentti nousi täksi vuodeksi 21,75:een, kun Kitee ja Siikalatva korottivat veroprosenttejaan. Samalla kerrottiin, että Kauniaisissa veroprosentti on tänä vuonnakin 16,5.

Kuntauudistushanketta pohtinut työryhmä ratkaisisi Kiteen tulevaisuuden näin: tehdään uusi kunta, johon kuuluu koko eteläinen Pohjois-Karjala. Kiteen lisäksi siinä olisivat Rääkkylä, Tohmajärvi ja Kesälahti.

Syntyykö ”vahva peruskunta”? Tuskin, sillä Tohmajärven ja Kesälahden kunnallisveroprosentti tälle vuodelle on 21,5 ja Rääkkylänkin 21,0.

Suur-Kiteelle jäisi vain yksi keino: on ajettava alas. Ala-asteen kouluja, kirjastoja, lukioita, yläasteitakin – ja kaikkia muita sellaisia palveluja, jotka on pakko hoitaa, mutta jotka uudessa kunnassa ovat hajallaan vanhan kuntarakenteen mukaisesti.

Tai otetaan esimerkki ministeri Henna Virkkusen kotimaakunnasta. Siellä rakennettaisiin suur-Äänekoski (-Viitasaari). Syntyykö ”vahva peruskunta”, kun Äänekosken veroprosentti on 21 ja Pihtiputaan, Viitasaaren ja Konneveden 20?

Ei niin. On vain se suur-Kiteen tie.

Se ei ole ”palvelujen turvaamista”, vaikka hallitus niin kuorossa väittäisi.

Mutta voimme olla varmoja, että tulevina päivinä kuntaliitosten tarvetta perustellaan juuri tällä samalla Veronmaksajien keskusliitossa tehdyllä tutkimuksella, jossa vertaillaan kuntien veroprosentteja.

”...osoittaa kuntauudistuksen välttämättömyyden”, pääkirjoitusten tekijät piirtelevät tohkeissaan.

Aivan väärinhän onkin, että suomalaisten verotaakka vaihtelee suuresti asuinkunnan mukaan.

Mutta eivät asia selviä suur-Kiteen mallilla.

Oikeaa politiikkaa ei ole minkäänlainen rakennepohdinta vaan sen tunnustaminen, että Suomessa asuu samanarvoisia suomalaisia, joille kuuluvat kohtuulliset palvelut kohtuullisella hinnalla kaikkialla. Ne on järjestettävä tasoittamalla alueiden ja kuntien tuloja.

Tietysti kustannusten viilaamista, parhaiten käytäntöjen hakemista, kunnallista elinkeinopolitiikkaa ja kaikenlaista kehitystyötä on jatkettava, mutta olennaista on ymmärtää tämä: vauraus ja ihmisten tulot kasaantuvat alueellisesti kovin epätasaisesti.

Tärkein tekijä on silloin kunnan sijainti.

On kovaa ja itsekästä oikeistolaisuutta ajatella, että ”mitäs ovat sinne syntyneet”.

Niin. Miksi emme syntyneet kaikki hopealusikka suussa?

Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen menestyksen perusta on ollut tasa-arvo. Maailman mitassa pienet tuloerot, kaikille tasa-arvoinen koulutus ja terveydenhoito ovat merkinneet eturivin paikkoja kansakuntien joukossa.

Tämä kaikki on vaarassa. Hyvin toimeentulevat eivät halua enää maksaa. Herätkäämme vastustamaan sellaista kehitystä.

Monet eivät tosin näe koko vaaraa. Oikeistolaisuus on suuri muoti. On niin hienoa olla mukana menestyksen mukana, vaikka ei oikein mitään ymmärtäisikään...

Mutta eivät tajua demaritkaan, ihme kyllä. Keskustakaunako niin sumentaa silmät? Vihreät taas ovat mukana muuten vain, ”kunhan se tehdään ympäristöystävällisesti”. Muiden ääni ei paina senkään vertaa.

Verotus ei ole vain tekniikkaa. Se on keskeinen yhteiskuntapoliittinen kysymys.

Lippu korkealle, siis.

Juha Mauno