Minua niin hävettää!

26.08. 04:00

Kyllä minua nyt niin hävettää tämä Suomen touhu!

Olemme olevinamme maailman parhaita, AAA-luokkaa. Sellaiset napit kaulassa voi sitten sormi tanassa opettaa muita: hoitakaa paremmin asianne.

(Eikä ole kuin 20 vuotta, kun Holkerin (kok.) - Liikasen (sd.) - Koiviston (sd.) politiikka ajoi Suomen taloudellisen kuilun partaalle ja melkein Maailmanpankin holhoukseen.)

Yhtä typerää on laskea sikamaista leikkiä kreikkalaisten elämästä. ”Siellä vaan sorpasta tanssitaan meidän rahoillamme...” On naureskeltu eläkesäädöksille ja palkanlisille ja eteville työaikamääräyksille. Mutta on sitä maailmalla ihmetelty suomalaisiakin. Meillehän pitää maksaa rahaa, että suostumme palaamaan lomalta!

Tavallista kreikkalaista ei kannata kadehtia. Hän saa nauttia auringosta ja Välimeren sinestä (jos asuu rannikolla), mutta muuten hän joutuu raatamaan elämänsä eteen enemmän kuin me. Tappavassa helteessä raataminen vasta kovaa onkin.

Kreikan vaikeuksien syy ei ole tavallinen kansalainen. Syypäitä ovat hallitukset ja keinottelijat. Mutta köyhä kansa joutuu nyt maksamaan. Maailmanpankin ja muiden auttajien valvontakomission määräykset kuristavat eniten juuri sitä tavallista kansalaista. Palkkoja lasketaan, veroja kiristetään, eläkeikää nostetaan, työpäivät pitenevät...

Ja Suomessa vain kylmästi laskeskellaan, että antaa mennä nurin vain...

Suomi antaa nyt itsestään maailmalle tyhmänitsekkään ja nousukasmaisen kuvan. Mikä oikeus meillä on vaatia jotain erikoiskohtelua 17 valtion muodostamassa euroalueessa?

Onko meillä suurempi oikeus kuin veljeskansallamme virolaisilla? Ei varmasti, pikemminkin päin vastoin. Viro on köyhempi, ja sen riski on siten suurempi. Mutta ei Viro itke vakuuksien perään. Se ymmärtää, mitä merkitsee myötätuntoinen apu.

Ihailen Viron vallanpitäjiä.

Suomen sosiaalidemokraattien rooli on kaikkein kummallisin. SDP toimii Jutta Urpilaisen johdolla kuin verenhimoinen kapitalisti lama-aikana. Ulosmitataan köyhältä kaikki, kun se on polvillaan.

Eihän köyhä ole oikea ihminenkään.

Ja minä kun luulin, että kaikkien maiden proletaarien piti pitää yhtä. Oliko joku hieno sanakin kuvaamaan tätä, soli... solid... solidaarisuus!

Onko kukaan nähnyt sitä viime aikoina?

Vaikka olisimme kuinka armottomia Kreikkaa ja kreikkalaisia kohtaan, kannattaa muistaa, että kohtalomme ovat sidoksissa. Entinen keskustan kansanedustaja Niilo Keränen Taivalkoskelta kirjoittikin Suomenmaan mielipidesivulla (23.8.) suhtautumisesta Euroopan unioniin ja euroon juuri niin kuin itsekin ajattelen. Hänen mielestään tarvitaan rehellistä kriittisyyttä, mutta tosiasioiden tunnustamista:

”Me olemme mukana EU:ssa, euro on meidän rahamme. On meidän etumme, että tämä yhteistyö menestyy. Ja tämä keskustan pitää uskaltaa sanoa eikä suljuilla soinilaisten ja urpilaisten välissä.”

Niin juuri.

Kun osallistumme Kreikan tukipakettiin, puolustamme omaa rahaamme. Euro on nyt meidän markkamme. Euroja meillä on lompakossa ja joillakin pankkitililläkin, ja euroissa on kirjoitettu lainasopimuksemme.

Suomen nolo itsekkyys päin vastoin heikentää Euroopan unionia, euroaluetta ja euron asemaa – puhumattakaan Kreikasta, jonka vaikeudet vain kasvavat, kun euroyhteisö ei pysty Suomen takia nopeisiin ja tarpeellisiin päätöksiin.

Ilman SDP:n aivoriihen katastrofaalista päätöstä vaatia hallitusyhteistyön ehdoksi joitakin ihme ”täysiä vakuuksia”, Kreikan tukipaketti etenisi, markkinat rauhoittuisivat, talousodotukset kääntyisivät taas nousuun ja konkurssien sekä työttömyyden uhka väistyisi.

Minä kyllä luottaisin enemmän vaikkapa Olli Rehnin, muun EU-komission ja kaikkien muiden euromaiden aivoriihiin...

On jo kumma, että presidenttiehdokkaat Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö eivät tule ja jyrähdä puolueilleen.

Lipponen ja Niinistö olivat Suomen pääarkkitehdit euroa rakennettaessa. Lipponen oli pääministerinä ja Niinistö valtiovarainministerinä, kun euroalueen säännöt luotiin ja kun alkuperäisestä euroalueesta päätettiin. Samoissa tehtävissä he olivat silloinkin, kun Kreikka hieman myöhemmin otettiin mukaan.

Lipponen ja Niinistö olisivat voineet vaatia sellaiset säännöt, että euroalueeseen ei olisi jäänyt valuvikoja. Ja Lipponen ja Niinistö olisivat voineet estää Kreikan tulon euroliittoon, jos olisivat halunneet.

Nyt heidän pitäisi puolustaa tekosiaan. Mutta eivät uskalla.

Menee kansansuosio.

Mutta itse en ymmärrä ollenkaan, kuinka helposti, kuin toisella kädellä, suomalaiset heittelevät vaihtoehtoja. Otetaan Kreeta ja Rhodos vakuudeksi! Eikun Kreikan rautatiet! Erotaan eurosta! Erotaan EU:sta!

Parhaita ratkaisuja ovat yhteistyössä tehdyt, vakaat ja rakentavat päätökset.

Juha Mauno