Vaalivaliokunta jälleen kiistan kohteena Keski-Suomessa
Vaalivaliokunnan perustaminen tekemään ennakkotyötä piirihallituksen jäsenten valinnassa ja valintojen jakautumissa tasaisesti kirvoitti kiivaan keskustelun Keskustan Keski-Suomen piirin vuosikokouksessa Pihtiputaalla. Edellisen kerran asiasta väännettiin peistä piirin syyskokouksessa Laukaassa.
Asia meni äänestykseen: äänin 25–12 vuosikokous päätti valita vaalivaliokunnan valmistelemaan piirihallitusjäsenten paikkavalintoja vuodelle 2018.
Valiokuntaan tulivat Anu Kinnunen Saarijärveltä, Anja Kauppinen Hankasalmelta, Tahvo Anttila Jyväskylästä, Pauliina Takala Muuramesta ja Tuija Tuikkanen Viitasaarelta.
Vaalivaliokuntaa vastustaneet pelkäsivät, että se vie vallan kunnallisjärjestöiltä ja tuo turhaa byrokratiaa henkilövalintoihin.
Piirin puheenjohtaja Pertti Lehtomäki, jonka idea vaalivaliokunta on, muistutti, että henkilöehdotukset tulevat edelleenkin kunnallisjärjestöiltä ja valinnan tekee piirikokous.
Tavoitteena on saada piirihallitukseen sellaisia jäseniä, jotka sitoutuvat työhön. Se, etteivät kaikki valitut osallistu piirihallituksen kokouksiin, on johtanut siihen, ettei kokouksista aina ole saatu päätösvaltaisia.
Poliittisen keskustelun alustuksessa puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni nosti esiin muun muassa positiiviseen suuntaan kääntyneen taloustilanteen, perhevapaauudistuksen, biotalouden, digitalisaation ja soten.
Hän lupasi, että keskusta ei aja, eikä hyväksy lisäleikkauksia. Hän muistutti myös siitä, kuinka yksin keskusta on taistellut hajautuksen puolesta keskittämistä vastaan.
Hän heitti piikkiä hallituksen toimia arvostelevien suuntaan.
– Tämä homma on meidän käsissämme. Jos emme onnistu, te tiedätte, mikä on sinipunan tarjoama vaihtoehto, hän loi paineita sille, että liikkeelle saatetut uudistukset on saatava maaliin.
Kokousväkeä keskusteluttivat etenkin digi ja sote.
– Kannan huolta, että aika paljon on sälytetty kuntien harteille digitalisaatiossa. Digiloikkaan tarvitaan muutakin kuin ajatus, karstulalainen Satu Koskinen huomautti ja muistutti, että siihen tarvitaan rahaa, myös valtiolta.
Muuramelainen Mika Ilvesmäki esitti, että uudessa sotessa kunnatkin saisivat mahdollisuuden tarjota sote-palveluita, eivät ainoastaan yritykset ja yhdistykset.
– Kunta voisi jäädä tuottamaan palveluita maakunnan alaisuudessa, hän näki.
Kulmuni ei lämmennyt Ilvesmäen ehdotukselle.
Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen esitteli edustamaansa kuntaa ja mietti, onko soten valinnanvapaus mahdollista vain kaupungeissa. Hän kyseli, onko pienillä yrityksillä mahdollista tarjota sote-palveluita.
Piirin vuosikokouksen hyväksymissä kannanotoissa nostettiin esiin uusiutuvan energian käyttö ja me-henki. Ne molemmat tuovat kaiken muun ohella myös taloudellista hyötyä
Kokouksen avauspuheenvuorossaan piirin puheenjohtaja Lehtomäki kertoi, kuinka kovaa työtä ehdokashankinnassa on pitänyt tehdä.
Listoja ei saatu aivan täyteen, mutta hyvä tulos kuitenkin. Etenkään isoissa kaupungeissa eivät Lehtomäen mukaan tahdo keskustan kynnet pitää.
Kuntavaalien lisäksi esillä olivat ensi vuoden tammikuulle suunnitellut ensimmäiset maakuntavaalit.
Toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen esitteli ehdokasasettelua varten piirihallituksen määrittelemät askelmerkit, joiden mukaan ehdokkaat asetetaan. Vuosikokous hyväksyi ne. Ehdokkaaksi tulee saada tasapuolisesti miehiä, naisia ja alle 30-vuotiaita.
– Mistä alle 30-vuotiaita saadaan? Se syö paikkoja kokemusta ja tietämystä omaavilta, muuramelainen Matti Salmela epäili.
– Nuoret on ihan yhtä hyviä ehdokkaita kuin me vanhatkin, Satu Koskinen totesi.