Riitta Huusko toivoo kuntapäättäjän viihtyvän, ei lokeroituvan
Veteliläisen Riitta Huuskon, 65, lapsuuden kodissa ei puhuttu politiikkaa.
Vasta avioiduttuaan keskustalaisen miehen kanssa, kasvoi aatteenpalo vähitellen. Syttyi halu vaikuttaa.
– Kun lapset kasvoivat ja minulle jäi enemmän vapaa-aikaa, kysyin 90-luvun lopussa kunnallisjärjestöstä mahdollisuutta päästä ehdokkaaksi, Huusko muistelee.
Lupa ehdokkuuteen tuli ja sillä tiellä ollaan.
Pikkutytöstä saakka toimeliaana tunnettu Huusko toimi kaksi kautta Vetelin kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja on istunut myös kunnanhallituksessa.
– Kun mieheni sairastui vakavasti ja nukkui pois, jätin kuntapolitiikan. Tarvitsin aikaa itseni eheytymiselle, Huusko kertoo.
Viime vaaleissa vastuunkantajanainen oli jälleen keskustan ehdokaslistoilla. Hän pääsi läpi ja hakee nyt jatkopaikkaa.
Politiikan teko on antanut Huuskolle uskallusta edetä omaa polkuaan. Hän haluaa puuttua asioiden ytimeen ja hakea rohkeitakin ratkaisuja.
Perushoitajan ammatissaan hän oppi välittämään ja pitämään huolta.
– Tällä kaudella suurin ylpeydenaiheeni on ollut pakolaisten ottaminen kuntaamme. Vaikka sain asian tiimoilta uhkaussoittoja ja panettelevia tekstiviestejä, en säikähtänyt, vaan äänestin omantuntoni mukaan.
Huusko haluaa olla mukana rakentamassa uutta kotikuntaa ja viemässä uusittua kuntastrategiaa käytäntöön.
Hän toivoo, että päättäjien asenne olisi pienessä kunnassa toisenlainen.
– Monesti sanotaan, ettei meillä ole täällä mitään. Minusta meidän pitäisi vaihtaa näkökulmaa. Katsoa mitä meillä on ja aloittaa rakentaminen sen päälle.
Pitkän linjan keskustavaikuttaja on huolissaan politiikan teon muutoksista.
Eniten häntä huolestuttaa se, etteivät kaikki päättäjät ole kylliksi sitoutuneita tehtäväänsä.
– Varahenkilöt ovat tarpeellisia, mutta ei ole oikein, että heitä käytetään tilanteissa, joissa ”mua ei huvita”, Huusko kritisoi.
Myös sukupuolten sekä eri ammattikuntien välistä tasa-arvoa tulisi edelleen kuntapolitiikassa terävöittää.
– Ennen me päättäjät olimme vain kuntalaisia, mutta nykyään ammattikunnat sekoittavat peliä. Lisäksi naisen on vielä tänäkin päivänä tehtävä suuri työ haluamansa paikan eteen.
– Naisen on oltava vahvan ja pitkäjännitteinen, että pystyy olemaan mukana omana itsenään, Huusko toteaa.