Viinanen ei halua tökkiä liikaa nukkuvaa Venäjän karhua

12.12. 09:11

Pertti Viinasen tehtävä Karjalan Liiton kunniapuheenjohtajana on pitää unelma Karjalan palauttamisesta elossa. Kuva: Suomenmaan arkisto

Karjalan Liiton kunniapuheenjohtajan Pertti Viinasen mukaan Venäjän nykyjohto suhtautuu Suomen toiveisiin saada Karjala takaisin tylysti.

Jos joku ottaa asian puheeksi, niin se koetaan Viinasen mielestä rajan takana revanssihenkenä.

– Kun on kahdesta osapuolesta kysymys, niin nukkuvaa karhua ei liian paljon pidä tökkiä, hän sanoo.

Karjalan Liitto on keskustellut Karjalan palautuksesta presidentti Tarja Halosen kanssa erityisesti ensimmäisen kauden aikana.

Viinasen mukaan Halonen on sisäistänyt kansalaistunnot, mutta otollista olotilaa asian eteenpäin viemiseksi ei ole tullut.

Viinanen ei jaksa uskoa, että kukaan Halosen seuraajaehdokkaista uskaltaisi antaa sellaista lupausta, että lähtisi tosissaan ajamaan Karjala-kysymystä.

Myös Venäjällä vaihtuu piakkoin presidentti. Viinanen ei odota, että sekään toisi uutta valoa asiaan.

– Se nyt on sellainen, sanoisinko enempi tekninen muutos. Tokko se mihinkään vaikuttaa tässä asiassa. Suuntaan, toivoisin ettei myöskään toiseen.

Viinasen mukaan Karjalan Liitto ei luopunut ajatuksesta saada Karjalaa takaisin. Se on hänen mielestään pitkän ajan tavoite ja sattumien summa.

Sattumien summa voisi Viinasen mielestä olla sellainen tilanne, että jostain syystä Venäjälle tulisi tarve näyttää länsimaille suvaitsevaisuutta ja osoittaa naapurilleen hyvän tahdon ele.

– Tämä on yksi unelma unelmien joukossa, mutta saatan hyvin kuvitella, että valtakunnan itäraja on pitkäksi aikaa tuohon paikkaan tehty. Tokkopa itse niin kauan elän, että näkisin sen, kun raja muuttuu, hän toteaa.

Vähintä mitä itänaapuri voisi Suomelle Viinasen mielestä antaa olisi vapaampi kulku rajan yli. Hän puhuu viisumivapaudesta ja Karjala-kortin uudelleen käyttöönotosta.

Venäläisiä tulee taas Suomeen kymmeniä tuhansia jouluostoksille. Käynti sinnepäin pitäisi Viinasen mielestä tehdä helpommaksi.

Viinanen toivoo Venäjältä pitkämielisempää ja suvaitsevampaa asennoitumista naapuriaan kohtaan.

Imatralta kotoisin olevana Viinanen kummastelee sitä, että venäläiset voivat ostaa niin suuressa määrin Suomesta tontteja ja mökkejä, mutta homma ei toimi toisin päin.

– Erityisen kummallista on se, minkä takia venäläiset voivat ostaa monilta strategisesti tärkeiltä alueilta maapaikkoja. Siinä on jotain todella kummallista. Tällaisia pelkoja pitäisi koittaa jollakin muullakin tavalla selvittää kuin sanomalla, että Suomi on vapaa maa, josta voi ostaa maata kuka mistäkin haluaa, hän sanoo.

Karjalan Liitto ei ole iltaruskon järjestö, vaikka evakkojen rivit harvenevat. Liitossa on yli 40 000 jäsentä.

Viinasen mukaan uusia jäseniä tuli viime vuonna yli 3 000. Kahden ja puolen vuoden aikana Viinasen johtaman Vantaan Karjala-seurankin jäsenmäärä on kasvanut yli sadalla.

– Kun ihminen tulee viidenkympin ikään, niin sitä alkaa kiinnostaa juuret ja silloin hakeudutaan myös tämäntyyppiseen toimintaan mukaan, entinen SAK-pomo sanoo.

SEPPO KUISMA

Suomenmaa/Helsinki