Suomenmaa Facebookissa RSS

Velka ei voi olla lääke EU-kriisiin

28.10. 18:06

Saksan liittokansleri Angela Merkel pääsi torstaina Brysselissä esittelemään EU-maiden johtajien esitystä velkakriisin hoitamiseksi. Kuva: AFP Photo/John Thys

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä pitää EU-johtajien neuvottelemaa pakettia hyvänä alkuna finanssi- ja velkakriisin taltuttamisessa. Velka on ollut taudin syy, eikä se voi olla lääke, Ala-Nissilä varoittaa.

– Kriisinhoidon jäädessä taka-alalle on äärimmäisen tärkeää keskittyä luomaan kilpailukykyä ja kestävää talouskasvua, Ala-Nissilä toivoi Turussa järjestetyssä talousseminaarissa.

Kriisi on jatkunut jo yli neljä vuotta. Väliaikaisilla vakautusmekanismeilla ja muilla epätavanomaisilla keinoilla on vain voitettu aikaa.

– Nyt on korkea aika päästä kriisistä kestävästi ulos.

Ala-Nissilä korostaa, että akuutin kriisivaiheen selättämisessä auttaa avoin toiminta.

Uudet kriisit on pyrittävä ehkäisemään sääntelemällä ja valvomalla finanssimarkkinoita nykyistä paremmin, kokenut talousasiantuntija katsoo.

– Tosiasiat on tunnustettava ja nostettava ne pöydälle. Epäluottamus estää finanssimarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja on siten myös este talouskasvulle.

Julkistalouksien vaje- ja velkakriisiin pitää Ala-Nissilän mielestä puuttua järein ja uskottavin keinoin.

– Huonosti talouksiaan hoitaneiden maiden on turha hakea syntipukkeja markkinoista, mediasta tai hyvin asioitaan hoitaneista maista. Vaikeuksissa olevien maiden on nyt ennen muuta itse tehtävä enemmän.

Euroopan julkinen talous joutuu tulevina vuosina koetukselle muun muassa väestön ikääntymisen takia.

Tämä koskee myös Suomea.

– Emme voi jättää tuleville sukupolville ainoastaan velkaa, kattamattomia eläkevastuita, ilmastokriisiä ja heikentynyttä infrastruktuuria, Ala-Nissilä varoittaa.

Hän huomauttaa, ettei velkaongelma ole pelkästään Euroopan päänsärky. Yhdysvalloissakin tarvitaan mittavia tervehdyttämistoimia.

Kestävä ulospääsy kriisistä edellyttää Ala-Nissilän mukaan pureutumista talouskasvua ja hyvinvointia turvaaviin perusasioihin.

Kuten näihin:

– Hintakilpailukyky euroalueen reunoilla on palautettava määrätietoisesti.

– Tuottavuuskehitystä on parannettava koko Euroopassa, erityisesti palvelusektorin osalta.

Ala-Nissilä muistuttaa, että työllisyyttä tukeva kestävä talouskasvu on lopulta kaikkein tärkein avain uuteen alkuun.

SUOMENMAA

SÄÄ
NÄKÖISLEHTI