Suomalaisilla hatara käsitys liittovaltiosta

09.08. 04:00

Jotkut epäilevät, että talouskriisiä käytetään keppihevosena unionin viemiseksi kohti liittovaltiota. Kuva: Jari Laukkanen

– Suomen kielessä liittovaltio-sanassa on sana ”valtio”. Se kuulostaa meidän korvissamme erilaiselta kuin sama sana saksassa, englannissa tai ranskassa. Täällä ajatellaan, että liittovaltio on vain keskitetty valtio, joka on Suomea isompi, kertoo poliittisen historian dosentti Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

Liittovaltiossa päätöksenteko on hajautettua eikä keskitettyä, kuten esimerkiksi Suomessa.

–Kun puhutaan liittovaltiosta, kansalaiset mieltävät sen sellaiseksi järjestelmäksi, jossa valtaa keskitetään Brysseliin, toteaa valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.

– Liittovaltioksi kutsutaan valtioita, joissa valta on perustuslain nojalla jaettu kahden tai useamman päätöksentekotason kesken, eli käytännössä osavaltioiden ja liittovaltion välillä. Vallanjaon muuttaminen edellyttää osavaltioiden, tai ainakin niiden enemmistön, suostumusta, Raunio jatkaa.

Liittovaltiosta puhuttaessa monen mieleen tulee mielikuvia toimimattomasta päätöksenteosta ja tehottomuudesta. Aunesluoma kehottaa tutustumaan asiaan tarkemmin.

– Kannattaisi katsella vaikka Saksan liittotasavaltaa, onko heidän valtionsa huonosti järjestetty? Ei se kovin tehottomalta vaikuta.

Asiasta lisää tiistain Suomenmaassa.

SAMULI NISSILÄ

Suomenmaa