Pulinat pois: Väyrynen ehdokkaaksi

09.09. 20:50

Paavon viesti ei ole iltatuulen viesti, muotoili keskustan puoluehallituksen jäsen, kun kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen taputettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi perjantaina Riihimäellä.

Puoluehallituksen kokouksessa henki oli se vanha tuttu: pulinat pois, ja kaikki ehdokkaan taakse.

Puheenjohtaja Mari Kiviniemi myönsi, että ehdokkaan hakuprosessi olisi voitu hoitaa paremminkin.

Nyt asiat on puhuttu selviksi.

Puoluejohto istui ehdokkaan kanssa palaverissa torstaina. Puheenjohtaja kuvasi keskustelun paineenkestäväksi, puhuttiin korkealta ja kovaa.

Presidentin tehtävä sopii parhaiten kokeneelle poliitikolle, joka on pois päivänpolitiikan keskiöstä, Kiviniemi totesi. Hän muistutti, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa keskustassa on vähiten erilaisia mielipiteitä.

– Puolueen puheenjohtajan paikka on päivän politiikassa. Ja näkyy naamasta, jos ei halua tavoitella presidentin tehtävää, Kiviniemi muistutti.

Kiviniemi uskoo, että Paavo Väyrysen ehdokkuuden jälkeen keskustasta heijastuu moniarvoisuus.

– Meiltä vaaditaan itsetuntoa ja uskoa itseemme. Tarvitsemme yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä, että voimme nostaa ehdokkaamme kannatusta.

Kolmansiin presidentinvaaleihinsa valmistautuva Väyrynen arvioi, että hänellä on hyvät mahdollisuudet menestyä.

Pieni kertaus historiaan:

Kun lähdettiin vuoden 1988 vaaleihin, kesällä 1987 Väyrysen kannatus oli 5 prosenttia. Kovalla kampanjalla kannatus nousi 20 prosenttiin, ja hän voitti kokoomuksen Harri Holkerin. Samalla keskusta voitti kokoomuksen.

Vuoden 1994 vaaleja Väyrynen kuvasi hankaliksi. Keskustalla oli kaksi muuta ehdokasta, Eeva Kuuskoski ja Keijo Korhonen. Väyrynen oli ennakkoäänissä kakkonen. – Mediapelillä meni mahdollisuus, hän kuittasi.

Kilpakumppaneitaan Väyrynen ei pelkää.

Sauli Niinistön kannatuksessa Väyrynen aistii paljon ilmaa.

Niinistö on oikeistopoliitikko, joka ajaa Suomea Natoon, mitä kansan enemmistö ei hyväksy. Ja on federalisti. NIinistön ei ole helppo saada enemmistöä loppuvaiheessa, Väyrynen pohti.

– Paavo Lipposen ehdokkuus oli kannaltani hyvä uutinen. Minusta sanottiin aikaisemmin, että olen liian vanha (65). Kun Lipponen (70) tuli esille, huomattiin, että tässä on kyse ulkopolitiikan hoitamisesta. Minulla on siitä kokemusta vielä enemmän kuin Lipposella.

Puoluehallitus oli tyytyväinen, että ehdokkaiden metsästys on nyt keskustan osalta ohi.

Monet myönsivät, että keskustelu karkasi turhan repiväksi.

Jos välejä pitää paikkailla, keskustanuorten Antti Kurvisella oli hyvä vinkki: Paavo kutsuu puoluejohdon Pohjanrantaan ja varapuheenjohtaja Timo Kaunisto tuo juomat mukanaan.

Kuvinen välitti ehdokkaalle nuorten toiveen:

– Kannattaa keskittyä tulevaisuuteen.

Puoluehallituksen jäsenistä moni kiitti Väyrystä, että tämä laittoi itsensä likoon keskustan vaikeassa vaiheessa.

– Paavo otti haasteen vastaan. Muut eivät.

– Puolue kunnioittaa ehdokasta, ja ehdokas kunnioittaa puoluetta, toivottiin.

– Paavo varmaan jakaa mielipiteitä, mutta hän on tähän vaaliin paras.

Kenttäväki tuntee Väyrysensä hyvin.

Kunniapuheenjohtajalta toivottiin, ettei hän jauhaisi vain ”tylsää” ulkopolitiikkaa vaan puuttuisi napakasti ajankohtaisiin kunta-asioihin.

Moni muistutti myös yhteisistä pelisäännöistä. Pesäpallojoukkueen lyöjäjokerinikin pitää pelata joukkueensa eteen, nuorisojohtaja Kurvinen muistutti.

Väyrystä esittivät presidenttiehdokkaaksi lopulta Lapin, Peräpohjolan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen keskustapiirit.

Puoluehallituksessa hän sai kannustusta ympäri Suomen. Talkoolaisista ei pitäisi tulle pulaa.

Puoluehallitus teki esityksensä presidenttiehdokkaasta puoluevaltuustolle, joka tekee esityksen puoluekokoukselle. Virallisesti Paavo Väyrysestä tulee keskustan ehdokas 29. lokakuuta Helsingin jäähallissa, kun liput liehuvat ja orkesteri soittaa.

PIRJO KONTIO

Suomenmaa