Olavi Ala-Nissilä kiirehtii rajat ylittävää pankkivalvontaa

27.08. 11:31

Suomi on ollut aktiivinen EU:n finanssikriisin hoidossa, Olavi Ala-Nissilä kiittää. Kuva: Maiju Torvinen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa vaikuttava Olavi Ala-Nissilä kiirehtii tehokasta, rajat ylittävää pankkivalvontaa. Hän leikkaisi kohtuuttomia palkkioita ja lisäisi omavastuuta, unohtamatta tallettajia.

Kun Suomi sukelsi 1990-luvulla lamaan, trimmattiin pankit sen seurauksena kannattaviksi, eivätkä pankit enää ottaneet ylisuuria riskejä.

– Suomessa opittiin pankkikriisistä. Miksi ei maailmallakin voitaisi oppia, Ala-Nissilä kysyy.

Pankkikriisin suurin syyllinen löytyy holtittomasta luotonannosta. Se lähti liikkeelle USA:n asuntomarkkinoilla. Tilanne paheni luottojen paketoinnilla ja uudelleen pilkkomisella.

Monimutkaisia rahoitustuotteita myytiin ympäri maailmaa luokituksilla, jotka eivät kriisioloissa pitäneet paikkaansa.

– Elettiin velaksi liian paljon ja liian pitkään, Ala-Nissilä tiivistää.

Ala-Nissilä kysyy, missä finanssialan hälytyskellojen soittajat olivat. Heikoimmin kannattavat pankit ottivat suurimmat riskit, kuten yleensä aina käy.

Pankkitoiminnan kaikissa vaiheissa pitää Ala-Nissilän mielestä olla pelissä ”omaa nahkaa”. Hän tarkoittaa omaa vastuuta. Sadan prosentin luotot tyhjätaskuille eivät ole tervettä toimintaa.

Pankeille ja arvopaperistajille pitäisi jäädä aina myös omavastuu. Pankkitalletusten suojaakaan ei pitäisi jatkuvasti korottaa.

– Kun omaa vastuuta ei ole riittävästi, iskee moraalikato. Otetaan ylisuuria riskejä, kun veronmaksajien piikki on auki. Tällaista ei pidä sallia.

Valvonta ei pysynyt finanssialan muun kehityksen kyydissä. Esimerkeiksi Ala-Nissilä nostaa islantilaispankkien sivukonttorit Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Suomessakin. Isäntämaan valvojalla ei ollut keinoa niitä valvoa. Kotimaan valvoja laiminlöi työnsä.

Pirjo Kontio

Lue lisää perjantain Suomenmaasta.