Maaseudun alasajo on virhe

03.04. 09:00

Maaseudulla asumisen jarruttaminen tai kieltäminen on poliittisen mielivallan kulttuuria, ympäristökirjailija Juha Kuisma kirjoittaa. Kuva: Jari Laukkanen

Rakentamista maalle on jo vaikeutettu, mutta ympäristöhallinnon ajama linja perustuu enimmälti oletuksiin.

Ympäristöhallinto viestittää ministeriön maankäyttöosaston voimalla ja ELY-keskusten kautta, että maaseudulla asumista on hillittävä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Keinoiksi tarjotaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, hajarakentamisen ohjausta, palveluvyöhykkeitä sekä ERA17-ohjelmaa. Uusi asutus pitäisi ohjata radanvarsiin.

On kovin vähän tutkittua tietoa maalla asumisen kustannuksista tai ympäristöhaitoista.

Eri vaihtoehtojen kansantaloudellista kustannuksistakaan ei tiedetä. On vain päätetty, että asia on näin.

Perusteluna käytetty ERA17-ohjelma on kirjava kokoelma aivoriihityöskentelyssä löydettyjä keinoja, joiden kansantaloudellista vaikuttavuutta ei ole selvitetty.

Jos annamme tietokoneelle tehtävän laskea optimaalinen yhdyskuntarakenne, on tuloksena yhdyskunta, jossa jokaisen etäisyys suurimman kaupungin keskustasta on nolla kilometriä.

Toisesta suunnasta lähestyen asuminen perustuu asumisen vapauteen. Se perustuu ihmisen ja perheen valintoihin. Jos joku haluaa investoida tulonsa maalla asumiseen, se on luvallista rahankäyttöä. Ei valtio voi puuttua yksityisen perheen budjettiin ja vapaa-aikaan. Kukaan ei siis voi sanoa tosissaan, että joku aiheuttaa yhteiskunnallista tappiota asumalla maalla.

Jos katsomme yhdyskuntarakennetta 30-40 vuoden tähtäimellä, siirrymme biotalouden ja bioenergian aikaan, jossa öljy on kallistunut säännöstelytavaraksi ja jossa liikenne perustuu biopolttoaineisiin.

Silloin kadutaan, ettei ajoissa rakennettu yhdyskuntia bioenergiaan perustuviksi, vaan vielä 2010-luvulla ympäristöministeriö ajoi keskittävää politiikkaa.

Nykyinen yhdyskuntarakenne ei nimittäin ole mitään muuta kuin öljyyn perustuvan maailman loinen. Halvan energian kertautuvuutta nykyisissä kuljetuskustannuksissa ei edelleenkään ymmärretä.

JUHA KUISMA, ympäristökirjailija

Lue lisää viikonvaihteen Suomenmaasta