Liittovaltiota ei katsella kaiholla

14.08. 10:00

Suomenmaa kysyi Suomen eduskuntapuolueiden johtohahmoilta puolueiden kantoja Euroopan unionin roolin vahvistamiseen talouspolitiikassa.

Jyrkimmin unionin vahvempaa otetta vastustavat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Vaikuttaa siltä, että muissakaan puolueissa ei olla erityisen lämpimiä integraation voimakkaalle syventämiselle.

Monissa puolueissa ollaan yhtä mieltä siitä, että yhteisiä sääntöjä rikkoville pitäisi kehittää nykyistä toimivampia rangaistuksia.

Kokoomuksesta ja vasemmistoliitosta ei vastattu Suomenmaan kyselyyn.

Näin Suomenmaa kysyi:

Pitäisikö puolueenne mielestä Euroopan unionin talouspoliittista roolia vahvistaa? Jos, niin millä tavoin?

Tulisiko unionin saada tarvittaessa määräysvaltaa yksittäisen jäsenvaltion budjettipolitiikkaan tai unionin talouspolitiikan päätöksenteossa siirtyä yksimielisyydestä enemmistö- tai määräenemmistöpäätöksiin?

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman:

”EU:n talouspoliittista roolia pitää vahvistaa, mutta pääsääntöisesti nykyisen perussopimuksen puitteissa. Kukin maa vastatkoon omasta taloudestaan ja erityisesti omista velvoitteistaan.

Unionin ei pitäisi saada yksityiskohtaista määräysvaltaa jäsenvaltioiden budjettipolitiikkaan. Mutta EU:n pitäisi pystyä katsomaan, että jäsenmaat noudattavat yhteisiä linjauksia. Siinä suhteessa myös määräysvaltaa pitäisi tulla lisää.

Joissain kysymyksissä voidaan harkita, että päätöksiä tehtäisiin määräenemmistö- tai jopa enemmistöpäätöksin. Tämän asian pohtiminen on kuitenkin osa isompaa kokonaisuutta.”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner:

”Emme missään tapauksessa halua, että EU:n talouspoliittista roolia vahvistetaan. Uskomme itsenäisiin kansallisvaltioihin ja niiden kykyyn hoitaa omia asioitaan.

Erilaisten rahoituspakettien, lainojen ja takauksien myöntämisen pitää tapahtua yksimielisesti myös jatkossa.

Suomen eduskunnalta ei pitäisi siirtää enempää valtaa lainsäädäntö- tai talousasioissa Euroopan unionille. Eduskunnan valtaa tulisi vahvistaa.”

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi:

”EU:n taloudellisen koordinaation lainsäädäntöpaketti täytyy saada vietyä päätökseen mahdollisimman tiukassa muodossa. Euroopan unionilla ei pidä olla valtaa puuttua yksittäisten jäsenmaiden budjettien yksityiskohtaiseen sisältöön. Kokonaisuuden ja tärkeimpien tunnuslukujen tarkastelu sitä vastoin on hyvä asia.

Päätettävänä olevassa talouspoliittisessa lainsäädäntöpaketissa siirrytään tiukempaan linjaan. On tärkeää, että hyväksyttävä paketti sisältää niin sanotun käänteisen määräenemmistön. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa vaadittaisiin määräenemmistö estämään sanktioiden käyttö sopimusta rikkovaa maata kohtaan.

Nämä ovat olleet tarpeellisia ratkaisuja, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin nyt nähtäviltä velkakriiseiltä.”

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö:

”Yleistä talouspolitiikan koordinaatiota pitää vahvistaa, jotta jokainen pitäisi huolta omasta taloudestaan tiettyjen pelisääntöjen puitteissa.

Lisäksi tarvitaan vahvempaa rahoitusmarkkinoiden kontrollia. Näin ei pääsisi syntymään uudestaan kuplaa, joka johtui osittain siitä, että pankkien vakavaraisuusvaatimukset olivat liian löysiä.

Tällaisessa talouden sääntelyssä EU:lla pitäisi olla keskeinen rooli. Tämäntyyppistä päätöksentekovaltaa tarvittaisiin lisää.

Vihreät ovat kriittisiä yhteisvastuulle, jossa vastuuta eri maiden talouksista siirrettäisiin EU:lle.

Yhteisten sääntöjen rikkojia pitäisi sanktioida selkeämmin. Säännöt pitää sopia yhdessä jäsenvaltioiden kesken, ei federalistisesti vaan yhteistyössä.”

RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin:

”Jos unionin määräysvaltaa talouspolitiikassa vahvistetaan, niin silloin pitää siirtyä kerralla toimivaan federalismiin. Nykyinen 27 jäsenmaan unioni ei ole millään siihen valmis, joten se on utopiaa.

Jäsenmaiden tulisi ensi sijassa selventää vanhoja päätöksiä no bail out -säännöksistä, joidenka mukaan jokainen jäsenmaa kantaa todellista vastuuta omasta julkisesta taloudestaan, niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Pohjoismaat ovat pitäneet järkevää budjettikuria vuosikymmenten ajan, enkä usko, että sitä voitaisiin hoitaa paremmin Brysselistä käsin.”

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman:

”On syytä muistaa, että tähän tilanteeseen ei olisi ajauduttu, jos kaikki maat olisivat pitäneet kiinni sovitusta, ja hoitaneet omaa talouttaan vastuullisesti. Toiseksi, kriisin massiivisuudelta olisi mahdollisesti vältytty, jos sopimuksissa jo oleva seuranta olisi toiminut.

Ensisijainen ratkaisu ongelmaan on jäsenmaiden itsensä vastuullinen taloudenhoito. Se, että annettaisiin EU:lle lisää määräysvaltaa itsenäisten valtioiden budjettiin, ei ratkaisisi ongelmaa, eikä olisi oikea suunta.

Tahtotilan täytyy olla yhteinen, ja päätösten sellaisia, joihin jäsenvaltiot voivat sitoutua. Kristillisdemokraatit eivät kannata toimia, jotka edistävät unionin liittovaltiokehitystä.

Unionin talouspolitiikan päätöksenteko nojaa vahvasti yksimielisyyden periaatteeseen, ja siitä kiinni pitäminen on ollut sekä Suomen että kristillisdemokraattien vakaa kanta. Enemmistö- tai määräenemmistöpäätöksiin ei tule siirtyä.”

SAMULI NISSILÄ

Suomenmaa