Lepikon torppa kaipaa lisää vierailijoita

29.08. 13:12

Kävijämäärät ovat vähentyneet dramaattisesti presidentti Urho Kekkosen syntymäkodissa Pielavedellä. Se aiheuttaa museolle myös taloudellisia haasteita. Kuva: Alpo Merilä

Miinusmerkkinen tulos ei ole uusi asia. Pielavedellä sijaitsevan museon talous on hiipunut hiljalleen vuosien saatossa.

Presidentti Urho Kekkosen syntymäkodin, Lepikon torpan, talous on jäämässä jälleen tänä vuonna tappiolliseksi.

Pelkillä pääsylipputuloilla toimivan museon vuosittaiset kävijämäärät ovat pudonneet parhaimmasta 28 000:sta vajaaseen 4 000:een.

Viimeiset viisi vuotta ovat olleet kaikkein hiljaisimpia ja taloudellisesti vaikeimpia.

– Lipputulot eivät enää riitä kattamaan juoksevia menoja, sanoo presidentin synnyinkodista huolehtivan Lepikkosäätiön asiamies Risto Tarvainen.

Kävijämäärien roima väheneminen johtuu Tarvaisen mukaan siitä, että Kekkosen elinajasta on kulunut jo niin kauan aikaa.

Esimerkiksi kolmekymppisillä aikuisilla ei ole enää kokemusta Urho Kekkosen presidenttiajoista. Siten Kekkosen syntymäkotikaan ei kiinnosta.

Tarvaisen mukaan museolla on silti historiallinen arvonsa, jonka vuoksi se olisi säilytettävä.

Kesäisin avoinna oleva Lepikon torppa ei Tarvaisen mukaan vaadi suuria summia rahaa.

Maksuja kertyy kahdelle esittelijälle maksetuista palkoista, lainmukaisista tilinhoitomaksuista sekä sähköstä, vakuutuksista ja muista yleisistä menoista.

– Vuosittainen rahavaje on noin 5 000–10 000 euron luokkaa, Tarvainen sanoo.

Torppa ei saa rahoitusta Pielaveden kunnalta, valtiolta tai miltään muultakaan taholta.

Muutama vuosi sitten tehty kattoremonttikin toteutettiin yksittäisten lahjoittajien turvin.

Lepikkosäätiön puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Kataisen mukaan taloudellisiin haasteisiin on pyritty saamaan tukea valtion suunnalta, mutta vastaus on ollut kielteinen.

Suomessa on noin 800 Lepikon torpan kaltaisessa tilanteessa olevaa museota eikä valtio kykene huolehtimaan niistä.

Katainen painottaa, ettei Lepikon torppa tarvitse hetkellistä apurahaa, vaan tarkoitus on turvata toiminta myös tulevaisuudessa.

Kataisen mukaan museoita ei voi jättää pelkästään säätiöiden ja kuntien harteille, vaan valtion on tultava apuun. Kataisen mukaan Lepikon torppa on osa isompaa ongelmaa, joka täytyisi hoitaa.

– Jos noin 800 museota on huonossa tilanteessa, jotain pitäisi tehdä. Meillä ei voi olla niin huono kansallinen itsetunto, että jättäisimme kulttuurihistoriallisia kohteita rapistumaan, Katainen vaatii.

Kansanedustajan mukaan asian hoitamiseen tarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä.

Vireillä olevaa, paikallismuseoiden tulevaisuutta pohtivaa työryhmää Katainen pitää tervetulleena vaihtoehtona.

Samuli Vänttilä