Lautakasa iski herkkään paikkaan

19.10. 17:22

Vanhasen pääministeritaipaleen yksi vaikeimpia kohtia liittyy lautakasajupakkaan. Yle esitti Silminnäkijä-ohjelmansa syyskuussa 2009. – Tämä on joko nyt tai. Joko kaadun tai vastataistelun kautta voitan, Vanhanen arvioi tilannetta avustajilleen tiistaina 29. syyskuuta.

Lautakasa, Kuronen ja monta muuta solmukohtaa saavat lisävalaistusta Eveliina Talvitien Matti Vanhasesta kertovassa kirjassa Mies joka halusi olla asia.

Kansa haukkoi henkeä 21. syyskuuta 2009, kun näki Ylen Silminnäkijä-ohjelman ja luki siitä tehtyjä uutisia.

Ohjelma kertoi tämän:

”Saamme lausunnon, jonka mukaan Vanhaset eivät itse ole maksaneet kaikkia rakennustarvikelaskujaan. Pätevä näyttö löytyy Vanhasten saamasta, varsin kalliista rakennustarvike-erästä, jonka maksoi Nuorisosäätiölle kerrostaloja urakoiva rakennusliike.”

Vanhanen aloitti heti tarmokkaan puolustustaistelun korruptioväitettä vastaan.

Pääministeri marssi median eteen, puhui seitsemän minuuttia ja poistui.

– Ylen edustajilta loppui rohkeus. Silloin kyllä riittää sankaruutta kun itse pääsee nöyryyttämään haastateltavaa, yllättämään ja leikkaamaan haastattelun mieleiseensä juoneen sopivaksi, mutta avoimeen ja julkiseen otteluun eivät kanssani ryhtyneet, Vanhanen arvioi tapahtumia.

Kirjasta selviää myös, miksi Vanhanen halusi puhdistaa pöydän kaikista epäilyistä:

– Olin Katajamäestä ylpeä. Sen suunnitteluun, toteutukseen ja yksityiskohtien hiomiseen kului lähes kymmenen vuotta, ja kehitimme sitä jatkuvasti. Ylen isku osui tämän vuoksi herkkään paikkaan. Koin operaation siksikin hyvin henkilökohtaisena loukkauksena.

Talvitie paljastaa, että Vanhanen koki jupakan myös eräänlaisena pelinä. Vanhanen piti mahdollisuuksiaan hyvinä, koska tiesi Ylen joutuvan perääntymään.

Vanhasen näkökulmasta katsottuna Yle oli mennyt halpaan, kirjassa kerrotaan.

Vanhanen paljastaa tietyllä tapaa nauttineensa tilanteesta. Lehdistön kanssa oli ollut kaikenlaisia otteluja. Nyt hän tiesi, että kyseessä oli ottelu, jonka hän voi voittaa ja että on mahdollista, että kansalaisetkin saattavat kokea epäoikeudenmukaisena uutisen, jossa vihjaillaan ilman faktoja, Talvitie kirjoittaa.

Moni muistaa, että medioissa käsiteltiin lautakasajupakan yhteydessä laajasti erilaisia puutavaralaatuja, tuppeensahattua ja muita.

– Erikoishöylättyä puutavaraa ei kivitaloon todellakaan ole tarvittu eikä käytetty. Pyysin, että STT hankkisi asiantuntijan ja he tekisivät katselmuksen puolueettomina. STT kieltäytyi tehtävästä. Totuus ei kiinnosta. jos joutuisi nokkimaan toisen korpin silmiä, Vanhanen kirjasi päiväkirjaansa.

Katselmuksen teki lopulta Tekniikan Maailma. Lehden kutsuman rakennustarkastajan ensimmäinen vilkaisu Vanhasten taloon osoitti, että rakentamisessa oli käytetty vain b-luokan puutavaraa.

– Yrittivät kaataa minut, panttasivat yksityiskohtia ja nyt kertovat, ettei niitä ole minulle toimitettukaan. Sanoin, että olisivat kertoneet sen ohjelmassa, niin olisi vältytty paljolta, Vanhanen moitti Yleä päiväkirjassaan.

Lautakasasta on aiheutunut jälkijäristyksiäkin. Jutun toimittaja Ari Korvola kertoi keväällä 2011, että luvassa on uusia paljastuksia, jotka vain odottavat julkaisemista. Ylen ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt kiisti asian tuoreeltaan.

Eikä Vanhasen lähipiirikään ole jupakalta säästynyt. Puutavaran toimituspaikaksi on epäilty vuoroin Vanhasen vanhempien kesämökkiä ja Vanhasen ex-vaimon veljen rakennustyömaata.

Mitään todisteita ei ole löydetty.

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen antaa lautakasajupakan hoitamisesta pisteet ex-pääministerille.

– Vanhanen toimi tässä tapauksessa jämäkästi. Mediaa pitää myös vastustaa. Media joutui pinteeseen, koska sillä ei ollut todisteita, Ruokanen arvioi Talvitien kirjassa.

PIRJO KONTIO

Suomenmaa