Lankia kirkastaisi kokoomuksen sumentamaa keskustan kuvaa

14.01. 06:00

Keskusta on puhtaan ruoan ja veden, puhtaan energian, sosiaaliturvan, perhekeskeisyyden, kuntien itsehallinnon, maaseudun, maakuntien ja aluepolitiikan puolue. Tässä ovat keskustan Uudenmaan piirin vereksen puheenjohtajan Eero Lankian eväät puoluensa uudelle nousulle.

– Kun kirkastamme hämärtyneen olemuksemme, kannatus nousee.

– Erityisesti porvarihallituskauden aikana keskustan aatteellinen profiili hämärtyi, olkoonkin, että sinä aikana tehtiin aatteen mukaisia tekoja kuten takuueläke ja joitakin sosiaaliturvaparannuksia.

Lankia, 60, teki 31 vuotta kestäneen työuran Suomen Keskustassa. Aloitti maatalousihteerinä, lopetti puoluesihteerinä ja kansanedustajana.

Neljän vuoden eduskuntakauden jälkeen hän on vuodesta 2007 tienannut leipänsä Työeläkevakuuttajat TELAn johtajana. Politiikka on jäänyt harrastukseksi. Hän on keskustan Uudenmaan piirin uusi puheenjohtaja.

– En halunnut juosta karkuun, kun niin moni pyysi, Lankia sanoo.

Uusimaa on keskustalle vaikea vaalipiiri. Viime vaaleissa kannatus puolittui, putosi 6,4 prosenttiin. Valtakunnallinen lukema oli 15,8. Eduskuntaan kiipesi maan suurimmasta, 35 edustajan vaalipiiristä, vain kaksi keskustalaista.

Lankia huomauttaa, että Helsingissä ja Uudellamaalla keskusta on pärjännyt hyvin silloin, kun puolue on menestynyt muuallakin maassa.

Hän sanoo, että keskustalainen tunnistaa itse tykönään samat asiat niin Kainuussa kuin Uudellamaallakin. Ex-puoluesihteerin luettelossa ovat aluepolitiikka, kunnallinen itsehallinto, maaseutu, realistinen vihreys, köyhän asiaan kuuluva sosiaaliturva, lasten kotihoito ja lähipalvelut.

– Nämä ideologiset asiat tulee saada terävämmin esiin.

Keskustan taistelema lasten kotihoidon tuki leimattiin aikanaan maalaisemäntien tueksi, mitä se ei ollut.

– Sillä sinipunavoimat hoitivat Helsingin ja muiden kaupunkien päivähoitojonot pois.

– Mutta missä on keskustan mielipide näistä asioista nyt. Missä näkyy, että keskusta on perhekeskeinen puolue.

– Tai mikä on keskustan terveyspolitiikan profiili. En ole nähnyt pitkiin aikoihin puheita, joissa otettaisiin kantaa, miten rahat riittävät julkisissa terveyspalveluissa, Lankia tuskailee.

Ex-puoluesihteeri sanoo ymmärtävänsä, että hallitustyö vie energiaa. Silti sen rinnalla pitäisi hänen mielestään harrastaa aatteellista työtä.

– Onko sitä harrastettu? Onko aivoriihiä miettimässä, mikä on keskustan sanoma niissä ja niissä asioissa. En minä ainakaan ole huomannut.

Vastuu on Lankian mielestä kulloinkin ensi sijassa koko viisijäsenisen puoluejohdon.

Hän katsoo, että keskustan aatteellisen työn laiminluyönti avasi porttia perussuomalaisten jytkylle, pankin räjäyttämiselle.

Aatteen rinnalle Lankia nostaa vahvan järjestötyön: Keskustan vahvuus on me-hengessä, siinä, että ihmiset tapaavat nokikkain ja muodostaat yhdessä mielipiteen. Tätä ei Lankian mukaan internet voi korvata, vaikka senkin käyttö on arvokasta.

Hän torjuu väitteet, että rahan puute estäisi järjestötyön.

– Kun on toimintaa, on rahaa. Kahviroposet löytyvät aina.

Keskusta putosi vuoden 1970 vaaleissa 49 edustajan puolueesta 36 edustajaan. Paluu yli 50 kansanedustajan sarjaan kesti 20 vuotta: 55 edustajaa vuonna 1991. Ja 55 edustajaa vuonna 2003.

– Onhan tämä huikeaa menestystarinaa.

Nyt keskustan ryhmässä on 35 edustajaa.

– Meillä on nousun mahdollisuus, kunhan saamme kirkastettua ihmisille mitä ajamme.

Lankia katsoo, että esimerkiksi kunta-asioissa hallitus itse syöttää keskustalle mahdollisuuden.

– Meille keskustassa yksi perusasia on paikallinen valta ja vastuu. Kunta ei ole vain palvelujen järjestäjä, se on lähiyhteisö, jolla on oma identiteetti.

– Mutta hallitus ajaa perustuslain hengen vastaisesti puolipakolla kuntia yhteen. Mitähän siihen sanoo entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sauli Niinistö?, Lankia aprikoi.