Kuka valvoo EVM:n miljardeja?

16.12. 09:55

Kriisirahastoissa on satoja miljardeja euroja, mutta millainen on niiden avoimuus ja valvonta? Kuva. Maria Seppälä

Satojen miljardien eurojen rahavirtoja ohjaava Euroopan Vakausmekanismi (EVM) uhkaa jäädä riittävän avoimuuden ja julkisen valvonnan ulkopuolelle.

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) vaatii vakausmekanismiin täyttä avoimuutta ja valvontaa.

– Toivon, että Suomen hallitus ottaa tämän esille. Kysymys on veronmaksajien rahoista, hän sanoo.

Jäätteenmäen mukaan esimerkiksi EU:n tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti eivät voi suoraan valvoa EVM:n toimintaa, koska mekanimisi on hallitusten välinen elin, Luxemburgissa toimiva rahoituslaitos.

Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on huolehtia, että EU:n veronmaksajat saavat mahdollisimman paljon vastinetta rahoilleen. Tämän vuoksi sillä on oikeus tarkastaa minkä hyvänsä EU-varoja käsittelevän tahon tilinpito.

Euroalueen pysyvä vakausmekanismi on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden puolivälissä.

Viime viikkoina on käyty kiivasta keskustelua EVM:n päätöksenteosta. Saksa ja Ranska ovat esittäneet, että mekanismi voisi poikkeustapauksissa tehdä päätöksiä EVM:n toimista 85 prosentin määräenemmistöllä. Suomi on vaatinut yksimielisen päätöksenteon jatkamista. Kiista muhii nyt myös Suomen hallituksen sisällä.

Jäätteenmäki huomauttaa, että EVM:n pääoman nosto on tarkoitus tehdä yksimielisesti paitsi kriisitilanteissa:

– Mutta nythän EU tekee päätökset kriisissä. Olemme syvässä kriisissä. Ensi keväänä EVM tukee hyvin todennäköisesti europpalaisia pankkeja, jolloin pääomaa tarvitaa lisää.

Europarlamentaarikko aprikoi, onko Suomi valmis siihen, ettei sillä ole käytännössä sananvaltaa EVM:n pääomien ja Suomen maksuosuuden lisäämiseen.

– Onko Suomella pienenä kansakuntana resursseja, onko veronmaksajilla rahoja. Kuinka paljon valtio voi ottaa velkaa ja sijoittaa eurooppalaiseen kriisirahastoon. Se on ydinkysymys.

Jäätteenmäki korostaa vastuullisuutta:

– Suomen valtion varoista ja sijoituksista täytyy pitää yhtä hyvää huolta kuin omista rahoista.

Jäätteenmäki sanoo, että määräenemmistökiistan varjoon on jäänyt avoimuuden ja julkisen valvonnan vaatimus.

– Avoimuus ja valvonta ovat sitä tärkeämpiä, mitä suuremmista rahasummista on kysymys. Kriisirahastoissa on kysymys valtavista rahasummista, monta kertaa suuremmista kuin EU:n koko budjetti, hän huomauttaa.

Hän ällistelee, että euroa pelastetaan järjestelmällä, jota ei valvota ja jonka rahojen käytöstä ei saa tietoja.

– Uskomatonta toimintaa vielä vuonna 2011.

Jäätteenmäki on toiminut toisena valmistelijana mietinnössä, jolla europarlamentti päivittää EU:n asiakirjojen avoimuusasetusta.

– Demokratia edellyttää avoimuutta. Asiakirjojen on oltava helposti ja nopeasti kansalaisten saatavilla.

Avoimuudessa ei Jäätteenmäen mukaan ole kyse vain EU:n toimielinten passiivisesta sääntöjen noudattamisesta.

– Tällä vuosikymmenellä avoimuus edellyttää ennakoivaa toimintatapaa, hän painottaa.

PENTTI MANNINEN

Suomenmaa