Keskustalta vihreää valoa Kreikan velkajärjestelylle

27.09. 17:21

Entiset ryhmäjohtajakollegat, keskustan Timo Kalli ja kokoomuksen Pekka Ravi vaihtoivat kuulumisia tiistaina ennen eduskunnan täysistunnon alkua. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Keskusta ei hyväksy Euroopan rahoitusvakausvälineeseen (Ervv) sorvattuja muutoksia. Kansanedustaja Timo Kallin mielestä hallituksen pitää ryhtyä toimimaan Kreikan saattamiseksi hallittuun velkajärjestelyyn.

Kalli haluaa, että EU:n velkakriisin lääkitystä vaihdetaan.

– Mitä enemmän ostamme aikaa sellaiseen järjestelyyn, mihin emme sydämessämme usko, se tulee turhan kalliiksi euromaille ja suomalaisille veronmaksajille. Kyllä pätevä ja hyvä lääkäri pystyy vaihtamaan lääkitystä, jos potilas ei entisillä lääkkeillä parane, Kalli totesi tiistaina eduskunnassa.

Hallitusrintaman esityksestä ja sen vastaesityksistä äänestetään keskiviikkona. Rahoitusvakausvälineen kasvattamista ja laajentamista vastustaa koko oppositio.

Kallin lausumaesityksessä edellytetään, että hallitus toimii Kreikan saattamiseksi hallittuun velkajärjestelyyn ja ryhtyy toimenpiteisiin Suomen talouden ja työllisyyden turvaamiseksi.

Päähallituspuolueet eli kokoomus ja Sdp tyrmäsivät heti Kallin lausuman.

– Joku vastuu keskustallakin pitää olla. Haluaako keskusta todella, että saamme Kreikan takia satojen miljoonien eurojen suuruisen laskun, joissa on Kiviniemen allekirjoitus, Miapetra Kumpula-Natri (sd.) tivasi.

Kallilta kysyttiin isossa salissa, mikä olisi vaihtoehtoinen ja hallittu tapa purkaa EU-kriisi.

– Käsittääkseni Kreikan osalta on tehty hallittua velkajärjestelyä jo usean vuoden ajan. Maksuohjelmia on muutettu ja korkotasoja laskettu, Kalli vastasi.

Keskustan Mauri Pekkarinen muistutti velkakriisin laajuudesta. Kreikalla, Irlannilla ja Portugalilla on yhteensä velkaa yli 3 300 miljardia euroa.

Pekkarinen on samaa mieltä kuin monet johtavat ekonomistit. Kriisimaiden tuen jatkaminen vain vaikeuttaa kriisin ratkaisemista.

– Letkut on pantava poikki. Se on se tapa, jolla pitää toimia, Pekkarinen toisti kantansa.

– Tulkitsen Kallin esittämän lausuman niin, ettei hallituksen pidä ryhtyä esittämään mitään maata velkasaneeraukseen. Sellainen seuraa automaattisesti, kun tuki loppuu.

Pekkarisen mielestä jatkossa jokaisen maan pitää ottaa vahvempi vastuu omien pankkiensa rahoittamisesta. Hän korosti, että ongelmamaat tarvitsevat yhteistä tukea pitkään vielä mahdollisen velkasaneerauksen jälkeenkin.

Sekä Kalli että Pekkarinen arvioivat, oliko viisasta, että Suomi lähti viime vuonna tukemaan kolmea pientä euromaata erinäisillä tukipaketeilla.

Johtopäätös kuului, että siinä hetkessä se oli viisasta: Suomi vahti omia etujaan eikä muitakaan harkittuja keinoja kriisin puhjetessa ollut käytössä.

PIRJO KONTIO

Suomenmaa