Käsittikö hallitus puolustusleikkausten rajuuden?

10.10. 09:06

Hallitus on tekemässä rajun leikkauksen puolustusvoimiin. Kuva: Paula Åström

Entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) ihmettelee, ymmärsiko hallituksen johto keväällä puolustusvoimien leikkausten rajuuden.

Hän kirjoittaa Suomenmaan Verkkoapilassa, että presidenttiehdokkaiden täytyy vastata, millaisia ja minkä kokoisia puolustusvoimia Suomi tarvitsee ottaen huomioon lähialueillamme oleva sotilaallinen kapasiteetti.

– Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Uudelta presidentiltä edellytetään selkeitä mielipiteitä puolustusvoimien uudistamisesta. Ehdokkaiden osaaminen ja näkemykset ovat läpivalaistava myös näiltä osin, Kääriäinen sanoo.

Puolustusvoimien säästöt saattavat nousta vaalikaudella jopa yli 800 miljoonaan euroon. Kääriäinen muistuttaa, että puolustusministeri Stefan Wallin (r.) on viitannut puolustuskyvyn heikentymiseen ja vilautellut tässä yhteydessä Nato-jäsenyyttä.

Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen totesi maanpuolustuskurssin avajaisissa syyskuussa, että raha ei riitä nykyisen kokoisten puolustusvoimien ylläpitoon.

Kääriäinen tulkitsee, että puolustusvoimat joutuvat kevään hallitusneuvottelujen seurauksena äkki- tai jopa hätäjarrutukseen. Puheloinen puhuu nyt joukko-osastojen lakkauttamisesta vuoden 2013 alusta lähtien.

– Esitys lakkautuksista lyödään pöytään presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen aikoihin, Kääriäinen huomauttaa.

Hän kyselee, tiesivätkö ja ymmärsivätkö nykyisten hallituspuolueiden puheenjohtajat tekemiensä päätösten seuraukset Suomen puolustuskyvylle ja sen uskottavuudelle.

– Minkä tiedon varassa yli 800 miljoonan leikkaus tehtiin? Kuka antoi tuon luvun? Tiesikö uusi hallitus säästöjen ja leikkausten olevan todellisuudessa yli 800 miljoonaa euroa. Oliko puolustusvoimien ylipäällikkö etukäteen tietoinen tuon mittaisista leikkauksista? Oliko komentajalla roolia tässä ratkaisussa”, Kääriäisen kysymyspatteri listaa.

Hän sanoo, että jos hallitus tiesi leikkauspäätösten seuraukset, joutuu ihmettelemään ”näin sakeaa historiattomuutta”.

– Jos hallituksen johto ei tiennyt eikä silloin ymmärtänyt leikkauspäätösten seurauksia, joutuu kysymään, onko se vieläkin puolustuskykyä heikentävän ratkaisunsa takana. Jos alueellinen puolustus rakoilee, sen luulisi herättävän.

Kääriäisen mielestä vähintä on se, että Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kertoo suunnitelmansa puolustusvoimien muutoksista niin, että ainakin uudistamisen valmistelumallista päästään keskustelemaan.

– Tärkeää on se, että hallitus ei tee yhtään lakkautus- ja supistamispäätöstä ilman parlamentaarista valmistelua.

– On nimitettävä nopeasti parlamentaarinen seurantaryhmä tai mikä sen nimi onkaan. Opposition syrjäyttäminen olisi hallituksen kannalta kohtalokas virhe, jonka jäljet tuntuisivat pitkään. Kysymys on luottamuksesta, Kääriäinen vaatii.

PENTTI MANNINEN

Suomenmaa