Hallitus ei päästä oppositiota kuntakartan valmisteluun

28.09. 12:02

Kuntaministeri Henna Virkkusen ajama kuntaremontti on joutunut ankaran tulituksen kohteeksi. Kuva: Jari Laukkanen

Suomessa on nyt 336 kuntaa. Putoaako määrä sataan? Vai onko se 150, kun kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) koneisto piirtää vuoden loppuun mennessä uuden kuntakartan?

Vastausta ei tiedä vielä kukaan. Tai ei kerro. Ministerit eivät puhu ääneen tulevasta kuntamäärästä, ja oppositio pidetään sivussa.

Hallitus kytkee eduskunnan uuden kuntakartan muotoiluun ottamalla rakenneuudistuksen seurantaryhmään hallituspuolueiden kansanedustajia. Uusi kuntajako on niin kuuma asia, että hallitus ei halua valmisteluun keskustalaisia eikä perussuomalaisia.

Eduskunta tivaa tänään lisätietoja kuntaremontista, kun hallitus vastaa keskustan välikysymykseen. Keskusta penää, miten hallitus turvaa lähipalvelut ja paikallisen vaikuttamisen mahdollisuudet kaikille ihmisille koko maassa.

Keskustan mielestä hallitus luo kaaosta kuntakentälle. Puolue katsoo, että hallituksen harjoittama suuruuden ihannoiniti merkitsee tulevaisuutta, jossa tärkeät lähipalvelut ovat entistä kauempana ja jossa yhä harvempi päättää yhteisistä asioista.

Keskusta aikoo esittää lähipalvelulakia, joka takaa ihmisten yhdenvertaisuuden lähipalvelujen saamisessa kohtuullisessa ajassa koko maassa.

Mittaviin kuntaliitoksiin tähtäävä remontti on niin herkkä hanke, että demarien puoluesihteeri Mikael Jungnerkin (sd.) on säikähtänyt. Keskustan rumputulessa Jungner on parkaissut, että demaritkaan eivät hyväksy pakkoliitoksia.

Toisesta suupielestä puoluesihteeri on kuitenkin tukenut Virkkusen uudistusta.

Jungner ei ole hallituksen leirissä ainoa pelästynyt. Kokoomuslaiset ovat käynnistäneet kuntakentällä itsenäisyystaistelun hallituksen suunnitelmia, ja Kuntaliiton harjoittamaa suurkaupunkien suosimista vastaan.

Jo nyt kapina-adressissa on allekirjoituksia niin paljon, että määrä edustaa yli puolta Suomen kuntien johdosta. Valmisteltavana on uuri kapinakokous marraskuulle.

Kuntaministerin uudistuksen suuntaviittoja ovat ”työssäkäyntialue”, ja ”vahva peruskunta”.

Suomessa on 38 työssäkäyntialuetta. Niissä on 234 kuntaa, ulkopuolelle jää 102 kuntaa.

Nykyisten työssäkäyntialueiden muodostaminen 38 kunnaksi olisi hirmuinen leikkaus. Siihen hallitus tuskin pääsee. Se tunnustetaan jo hallituksen sisälläkin.

Hallitus haluaa myös kriteerit, miten työssäkäyntialueiden ulkopuolisia kuntia liitetään vahvoiksi peruskunniksi.

Nyt voi arvailla, että vuoden lopussa puhutaan haarukasta, jossa vuodelle 2014 kaavailtu uusi kuntamäärä on 100 - 150. Tällaisia lukuja puoluejohtajat Jyrki Katainen (kok.) ja Jutta Urpilainen (sd.) vilauttelivat vaalien alla.

Uusi kuntakartta on kuntalain kokonaisuudistuksen pohjana. Kuntalain uudistamisen tueksi hallitus kokoaa parlamentaarisen seurantaryhmän. Siihen pääsee myös oppositio, sillä hallitus lupaa kutsua mukaan kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat.

Kuntalain valmistelu käynnistyy keväällä 2012. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2013, ja saada laki voimaan vuoden 2015 alussa.

PENTTI MANNINEN

Suomenmaa