Yrittäjän (pitkä) päivä
Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Käytän talvisin knallia. Nostan sitä jo nyt.
Yrittäjät ovat paarialuokkaa. Kadehdittuja kituuttajia, siis pääsääntöisesti. Itsensä työllistäjiä ja juuri ja juuri itsensä elättäviä.
Kyllä siihen täytyy olla palo.
Toinen syy, tästä on paljon näyttöä, on niin paskamainen luonne, että ei kerta kaikkiaan voi olla kenenkään töissä.
Helppoa se yrittäminen ei ole.
Pelkät lakisääteiset eläkemaksut ovat niin korkeita, että kadehtijat, joita yrittäjillä aina on, eivät voi kuvitellakaan.
Kuka kadehtii yrittäjää? Kyllä se on sosialidemokraattinen tai siitä vieläkin vasemmalla oleva, niin sanotusti punainen tai vihreä kommunisti.
Ihminen, joka tekee palkkatyötä. Ei mielellään yrittäjälle, ettei se vain pääse riistämään. Yhteiskunnan palkolliset, ne kuuluisat kunnan lapiomiehet, ovat kaikkein katkerimpia.
Heillä on kohtuullinen palkka (muihin maihin verrattuna työmieheksi ruhtinaallinen), heillä on kuukauden vuosiloma ja erityiset lomarahat.
Työterveydenhoito tietenkin ja milloin minkäkin lajin MM-kisoihin ajoittuva kuukauden sairausloma, saavutettu etu.
Yrittäjän on pakko säästää. Silloin säästetään eläkemaksuista, säästö realisoituu karmealla tavalla kun täyttää 65. Taisi tulla säästetyksi väärästä paikasta.
Voi myös yrittää säästää rahoituskuluissa. Kätevästi saa rahoitusta, kun jättää arvonlisäverot tilittämättä eteenpäin.
Kunnes verottaja jysäyttää ja haluaa tämän itselleen kuuluvan läpikulkuerän.
Yrittäjää kadehditaan, jos hän saa bisneksensä luistamaan niin, että vaikkapa 12 tunnin työpäiviä tekemällä on varaa pitää viikko vuodessa etelänlomaa.
”Senkuin reissailevat”, kiroaa yhteiskunnan elätti, vaikka oli juuri kylpylässä ammattiliiton setelillä.
Yrittäjän saamista tukieuroista riittää huutoa. Joku niitä voi saada. Se yhden miehen verstas ei kuitenkaan mitään.
Yrittäjien mainetta mustaavat myös yrittäjät.
Siis epärealistiset haaveilijat, jotka luulevat, että heti kannattaa liisata firmalle hieno auto ja kun on, ilman mitään markkinatutkimusta, se hieno idea, että ostetaan euron pipo ja myydään se kahdella kympillä eteenpäin.
Eikös se ole jo yhdeksäntoista prosentin voitto?
Eli jos ei osaa laskea, ei pidä yrittääkään. Mutta sitkeille onnea, minullakin on hommasta kalpea aavistus.