Kesäkuun alusta Jukka Paarman saappaisiin astuva uusi arkkipiispa valitaan huomenna.

Vaalissa toiselle kierrokselle pääsivät Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen ja Turun piispa Kari Mäkinen.

Arkkipiispan valintaan osallistuu kaikkiaan 1244 äänioikeutettua.

Äänioikeus on Turun arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä hiippakuntavaltuuston ja seurakuntien maallikkovalitsijoilla. Pappeja ja maallikoita on yhtä monta, 429.

Lisäksi äänivaltaisia ovat kirkolliskokousedustajat sekä muiden hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen ja tuomiokapitulien jäsenet.

Porilaisen kirkolliskokousedustaja Marjaana Perttulan mielestä kirkko tarvitsee ennen muuta hengellisen johtajan.

–Kirkon tulee erottua yhteiskunnan muusta äänestä. Ellei kirkolla ole omaa selkeää identiteettiä ja sanomaa, se tekee itsensä tarpeettomaksi.

Arkkipiispalta vaaditaan yhteistyökykyisyyttä joka suuntaan.

–Tämä korostuu, kun kirkon jäsenillä on hyvin erilaisia toiveita, Perttula toteaa.

Yksi kirkon kohtalonkysymyksistä kuuluukin, onko sen suojissa edelleen tilaa monenlaisille ihmisille. Perttula toivoo, ettei ketään alettaisi kyörätä pois.

–Kirkossa ei voida toimia gallupeiden ohjaamana. Asioista ei päätetä sen perusteella, mitä ihmiset haluavat oman korvasyyhynsä mukaan, Perttula sanoo.

–Kristinuskon opista on pidettävä kiinni. Toimintatapoja sen sijaan voidaan muuttaa.

Perttulan oma ehdokas on Miikka Ruokanen.

–Dogmatiikan professorina hän osaa selkeästi ja rohkeasti tuoda esille kristinuskon olennaisen sanoman.

Sekään ei ole Perttulan mielestä pahitteeksi, että Ruokanen tulee kirkollisen hallinnon ulkopuolelta.

–Hän on tuore kasvo, jonka vahvuuksia ovat yhteistyökykyisyys, kansainvälisyys ja ekumeenisuus.

Turkulainen Lauri Palmunen näkee arkkipiispan ideologisena johtajana, vaikka hallinnolliset tehtävät ja kansainväliset kontaktit ovat nekin merkityksellisiä.

–Arkkipiispa on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Häntä kuunnellaan ja hän voi vedota yleiseen mielipiteeseen oikealla tavalla.

Palmunen pitää tärkeänä, että kirkko liike-elämävetoisessa yhteiskunnassa pitää heikommassa asemassa olevien puolta.

–Arkkipiispan kannanottojen tulisi edustaa tätä linjaa.

Palmusen ehdokas on Kari Mäkinen.

–Hänessä on tervejärkistä syvällisyyttä. Nykyisen arkkipiispan työtoverina hän myös tietää, mistä tehtävässä on kyse. Siinä mielessä hän lähtee kisaan paalupaikalta.

Mäkinen on Palmusen mukaan kulttuuripiispa, joka edustaa kirkon syviä rivejä, peruskristillisyyttä.

–Hänen valintansa ei aiheuta yllätyksiä tai riskejä.

Tampereen hiippakuntavaltuuston muuramelaisen jäsenen Pauliina Takalan määritelmän mukaan arkkipiispa on arvosuunnannäyttäjä.

–Hän on kansakunnan paimen, jolla tulee olla hengenpaloa.

Takalan mukaan piispa on keskustelunavaaja ja sillanrakentaja, jolla pitää olla valmiutta ottaa kantaa moneen asiaan.

–Media ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Piispa ei voi olla vain PR-henkilö.

Takala harmittelee sitä, että vaalikeskustelu on keskittynyt marginaalisiin asioihin.

–Kokonaisuus häiriintyy, kun keskitytään sivuasioihin. Arkkipiispan tehtävä on rakentaa eheyttä järjellä ja tunteella.

Hän huomauttaa, ettei arkkipiispaa valita sotkujen selvittäjäksi tai oppiriitojen vatkaajaksi, vaikka hänen lausunnoillaan onkin merkitystä.

Arkkipiispalta edellytetään karismaa ja johtajakokemusta.

–Jatkuva yhteiskunnallinen muutos koskettaa kirkkoakin. Siksi tarvitaan hallittua muutosjohtamista ja vahvaa näkijää. Ihmistä, joka ymmärtää yhteiskuntaa.

Saamelaisten kirkolliskokousedustaja Jouni Ilmari Jomppaselle arkkipiispa on kirkon keulakuva, joka saa olla näkyvä ja kantaaottava.

Hänen kauttaan pitäisi tulla julki, mitä pieni ihminen kirkossa ajattelee. Hänen tehtävänsä on myös muistuttaa päättäjiä tärkeistä asioista.

–Olennaista on, miten hän tuo asioita esille ja pukee viestinsä sanoiksi ja teoiksi. Arkkipiispa on kävelevä kirkko, jonka on osattava tulla ihmistä lähelle.

Jomppasen mielestä kirkon pitää elää laajalla rintamalla.

–Sen voima lähtee juuritason ihmisistä. Jos ei ole kannattajia, ei ole kirkkoakaan.

Jomppanen pitää molempia ehdokkaita hyvinä.

–Kummallakin on ominaisuuksia, joita arkkipiispa tarvitsee, hän toteaa.

Keskustan kaupunkitoiminnan suunnittelupäällikkö Maija Pihlajamäki tavoittelee Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan paikkaa. Hänen vastaehdokkaansa on järjestön varapuheenjohtaja, puutarhateknikko Pekka Mäkinen.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n ylimääräinen liittovaltuusto kokoontuu ensi tiistaina valitsemaan liitolle uuden puheenjohtajan. liittokokouskauden jäljellä olevaksi vajaan kolmen vuoden ajaksi.

Järjestön aiempi puheenjohtaja Merja Ailus siirtyi tammikuussa Kevan toimitusjohtajaksi.

Hallintotieteiden maisteri Maija Pihlajamäki, 46, on työskennellyt viime vuodet keskustan puoluetoimistossa. Nykyisin hän johtaa kaupunkitoiminnan suunnittelua.

Pihlajamäen työhistoriassa on tehtäviä Mielenterveyden keskusliitossa Länsi-Suomen aluetoiminnan vetäjänä, vs. talouspäällikkönä seurakunnassa sekä työskentelyä ulkomailla mm. Brysselissä erityisavustajana sekä Virossa uusyrityskeskuksessa asiantuntijana ja konsulttina. Pihlajamäki on syntynyt Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla.

Maanantaina puheenjohtajakilpaan antoi suostumuksensa liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja, puutarhateknikko Pekka Mäkinen, 58, Ilmajoelta.

Hän toimii tällä hetkellä Vaasan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Ilmajoen seurakunnan hautaus- ja kiinteistötoimen esimiehenä, työnjohtajana Nokian seurakunnassa ja Vaasan seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkönä. Mäkinen on syntyjään Ilmajoelta.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 70 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 prosenttia on naisia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.