Analyysi: Kasvaako demareilla pääministeri?
Vanha valtapuolue SDP unelmoi paluusta hallitusvaltaan seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2019. Uskoa nostattaa viime vuoden eduskuntavaalien jälkeinen kannatuksen selvä kasvu, siis gallupeissa.
Nopeimmat ovat jo rientäneet tulkitsemaan, että kannatuskäyrän nousu on pelastamassa vaikeuksissa olleen puoluejohtaja Antti Rinteen, 53. Mutta mahtaako niin olla?
Sosialidemokraattinen puolue putosi oppositioon alkukesästä 2015. Vaalitulos, 34 kansanedustajaa, äänistä 16,5 prosenttia, teki demareista vasta neljänneksi suurimman puolueen. Sellaiseen sijoitukseen ei ole totuttu puolueessa, jolla on ollut keskeinen rooli maan johdossa viimeiset 50 vuotta.
Vaalitappio rojahti uuden puoluejohtajan niskaan. Rinne oli edellisvuonna voittanut puoluekokouksessa Jutta Urpilaisen täpärästi 14 äänellä.
Rinteen asema punnitaan 2.–4. helmikuuta 2017 Lahden puoluekokouksessa. Kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on tuolloin aikaa vain niukasti yli kaksi vuotta, demarit valitsevat Lahdessa samalla pääministeriehdokkaansa, olipa hän Rinne tai joku muu.
Media on kovistellut Rinnettä kertomaan, haluaako hän jatkaa puoluejohtajana myös seuraavan puoluekokouksen jälkeen. Rinne toistelee, että hän kertoo ratkaisunsa marraskuussa.
Vastaus kuultaneen viimeistään demarien puoluevaltuuston kokouksessa Hyvinkäällä 19. marraskuuta.
Helsingin Sanomien viikko sitten julkaiseman gallupin mukaan demarien kannatus elo-syyskuussa oli 20,2 prosenttia. Tulos on selvästi parempi kuin eduskuntavaalitulos. Se on hyvä, mutta ei loistava.
Ensinnäkin kannatusmittaus antoi vasta kakkossijan. Ykkösenä keikkui pääministeripuolue keskusta 20,9 prosentillaan.
Ja toiseksi: kokeneet muistavat vielä Paavo Lipposen kultaiset ajat 1990-luvulta. Uusi puoluejohtaja nousi kahden vaalikauden pääministeriksi kiskomalla vuonna 1995 huimat luvut: 63 kansanedustajaa, äänistä peräti 28,3 prosenttia.
Neljä vuotta myöhemmin SDP koki toki ronskin tappion, mutta pysyi silti pääministeripuolueena.
Puoluejohtajaksi tultuaan Rinne otti Urpilaisen paikan valtiovarainministerinä, ensin Jyrki Kataisen (kok.), sitten Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa. Kaikkineen pesti kesti vuoden.
Eduskuntaan kokenyt ay-jyrä nousi viime eduskuntavaaleissa. Demarien eduskuntaryhmää vetää SAK:ssa kouluttautunut 34-vuotias Antti Lindtman. Hän on samalla SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Lindtmania on jo pitkään pidetty demarien tulevana puheenjohtajana. Hän laskeskelee juuri nyt mahdollisuuksiaan, myös Rinteen haastamista siinä tapauksessa, että tämä haluaisi jatkaa puheenjohtajana.
Jos Lindtman vaatii nuorennusleikkausta, demarileiristä lähtee kilpaan myös ”joku Timo Harakka”, kuten sanotaan. Ja malttavatko nuoret naisetkaan jäädä pelkiksi sivustaseuraajiksi?
Lahden puoluekokouksen puoluejohtajaratkaisuun kytkeytyy myös presidenttiehdokkaan valinta vuoden 2018 vaaleihin. Rinne on kertonut, että hänellä ei ole presidenttiehdokkuus mielesssä.
Myös Eero Heinäluoma on pidätellyt itseään. Hän tietää hyvin, että jos Sauli Niinistö on ehdolla, demarien ehdokkaan voitonmahdollisuudet ovat niukat.
Onkin mahdollista, että demarit luotaavat naisehdokkaan kykyjä Niinistön, Matti Vanhasen (kesk.) ja Pekka Haaviston (vihr.) rinnalla. Lähimmät katseet kohdistuvat Urpilaiseen. Myös puolueen ulkopuolisia nimitä aprikoidaan.
Demareilla on hyvin muistissa vuoden 2012 katastrofaalinen tulos. Kahden demaripresidentin jälkeen maan toiseksi pitkäaikaisin pääministeri Lipponen sai presidenttiehdokkaana alle seitsemän prosentin kannatuksen.
Sdp:n kannatuksen vahvistamisessa tärkeä rooli on myös tulevalla puoluesihteerillä. Näkymättömäksi jäänyt Reijo Paananen ei ole vielä kertonut jatkohaluistaan. Melkoisen selvää on, että puoluesihteeri vaihtuu.
Toistaiseksi ehdolle on ilmoittautunut vasta Palvelualojen ammattiliitto PAMin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi, 39.
Demarien puoluesihteerin paikka on joskus ollut hyvinkin vaikutusvaltainen. Istuivathan sillä esimerkiksi Kalevi Sorsa ja Erkki Liikanen.