Analyysi: Joko perussuomalaisten eväät on syöty?
Kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi toukokuussa 2015 aloittavansa hallitusneuvottelut perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa, moni arveli hallituksen jäävän lyhytikäiseksi. Perussuomalaisten kyvystä kantaa vastuuta ei ollut näyttöä.
Ja toden totta, jo marraskuussa pääministeri Sipilä uhkasi marssia presidentin luokse jättämään eroanomusta. Vastoin kaikkia odotuksia perussuomalaisilla ei kuitenkaan ollut osuutta asiaan, vaan kärhämä käytiin keskustan ja kokoomuksen välillä.
Perussuomalaisten kannatus oli eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia. Vaalien jälkeen kannatus on romahtanut alle kymmeneen prosenttiin.
Jos vastaavanlainen notkahdus olisi koettu kokoomuksessa tai keskustassa, puheenjohtaja olisi jo pantu vaihtoon ja hallituksen politiikasta tehty irtiottoja.
Perussuomalaiset on sen sijaan puolustanut lujasti hallituksen linjaa, vaikka liikenneasioista onkin viime aikoina ollut erimielisyyksiä.
Puheenjohtaja Timo Soini vakuuttaa, että pettyneet palaavat puolueen riveihin, kunhan hallituksen kitkerät lääkkeet alkavat vaikuttaa, ja maan talous kääntyy nousuun.
Harva oikeasti uskoo, että yltiöpäisiin vaalilupauksiin uskoneet ja politiikan arkitodellisuuteen pettyneet äänestäjät tulisivat kovin helpolla takaisin.
Puoluejohto tekee kuitenkin viisaasti pitämällä hermonsa kurissa, sillä ennenaikaisten vaalien jälkeen perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi pelkkä varjo entisestä.
Perussuomalaisten sisällä tilanne tuskin on niin auvoisa kuin ulospäin näyttää.
Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja ja perussuomalaisten kolmas varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen uskalsi lokakuussa arvostella perussuomalaisten hallituspolitiikkaa sekä itseään Timo Soinia itsevaltaisesta johtamisesta.
Kalikka taisi kalahtaa kipeästi, sillä Tynkkyselle annettiin potkut puolueesta. Tammikuussa hän sai palata takaisin, mutta joutui samalla luopumaan varapuheenjohtajuudesta.
Soini ei katso hallitusveneen keikuttajia hyvällä. Hän on päässyt unelmapestiinsä ulkoministeriksi eikä aio luopua tehtävästään kesken kaiken.
Soini haluaa jäädä historiaan valtiomiehenä, ei räyhähenkenä. Suuresta populistista on kuoriutuva suuri vastuunkantaja, hallituksen säästöpolitiikan takuumies.
Jyräävällä otteella on kuitenkin riskinsä. MTV kertoi tammikuussa, että Soinin suosio puolue-eliitin keskuudessa on vajonnut edellisvuoteen verrattuna, vaikka on toki edelleen hyvällä tolalla. Pinnan alla kuitenkin kuplii.
Perussuomalaisten yhtenäisyys joutuu koetukselle viimeistään kesällä, kun Kreikan rahat loppuvat ja euromaat joutuvat päättämään maksetaanko kriisimaalle seuraava lainaerä. Soini taisi tehdä viisaasti sysätessään valtiovarainministerin salkun Alexander Stubbille (kok.).
Perussuomalaisten yhtenäisyys joutuu koetukselle viimeistään kesällä, kun Kreikan rahat loppuvat.
Maisterisjätkä on johtanut puoluettaan pian kahdenkymmenen vuoden ajan. Valta ja vastuu ovat jättäneet mieheen jälkensä.
Toimittajapiireissä aprikoidaan aika ajoin Soinin terveydentilaa kuin Kekkosen konsanaan, vaikka mies on nuorempi kuin pääministeri Sipilä, ja edessä pitäisi olla runsaasti terveitä työvuosia.
Soinin pitkään tunteneet sanovat, että hän ei ole enää sama kansanmies kuin ennen. Vaatimattomuus on karissut, ja mies ylvästelee itsestään ja saavutuksistaan.
Soini on vannonut, ettei aio luopua puheenjohtajuudesta liian varhain. Moni kuitenkin arvelee, että hän jättää paikkansa ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Seuraajanimistä ykkösvaihtoehto on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho, mutta myös eduskunnan puhemies Maria Lohela voi lähteä mittelöön.
Puolustusministeri Jussi Niinistöä pidetään liian kuivakkaana kansanjohtajaksi. Myös ministerit Jari Lindström ja Hanna Mäntylä ovat mukana spekulaatioissa.
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho tuskin pystyy saamaan puolueen maltillista enemmistöä puolelleen.
Soini itse on hiiskunut tulevaisuudensuunnitelmistaan vain sanomalla, ettei aio lähteä presidenttikisaan. Puheenjohtajaksi haluavien kannattaneekin kerätä näkyvyyttä pyrkimällä presidenttiehdokkaaksi.
Tulipalojen syttyessä puoluejohtaja Soini on poistunut paikalta sireenit ulvoen.
Soini on haalinut puolueelleen taitavasti kannatusta ja jäseniä maahanmuuttokriittisistä ja rasistisista piireistä.
Vastuuta näiden puheista hän ei kuitenkaan ole suostunut ottamaan, vaan tulipalojen syttyessä puoluejohtaja Soini on poistunut paikalta sireenit ulvoen.
Puoluejohtoon ja pelipaikoille Soini on kelpuuttanut vain maltillisia järkipoliitikkoja. Näin hän on pystynyt pitämään rasistit kurissa ja tilanteen hallinnassa.
Nyt hommafoorumilaiset ja muut maahanmuuttokriitikot ovat kyllästymässä perussuomalaisiin. Tämän seurauksena Suomeen voi syntyä uusi rasistinen puolue, johon saattaa löytyä loikkareita perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.
Tämän Soini ennakoi hallitusneuvotteluissa. Hän vei läpi lakimuutoksen, jonka ansiosta rintamakarkurit eivät enää voi viedä puoluetukea mukanaan.
Kun etenemisreitit perussuomalaisissa ovat tukossa, maahanmuuttokriitikot voivat myös täysin vieraantua demokraattisesta vaikuttamisesta ja siirtyä suoraan toimintaan.
Äärioikeiston katupartioihin voi tulla vielä tunkua.