Katalonian ja Espanjan hallinnot pelaavat "chicken gamea" itsenäisyysäänestyksestä – kumman kantti kestää?
Katalonian itsenäistymisäänestyksen järjestäminen 1. lokakuuta näyttää entistä epätodennäköisemmältä.
Espanjan keskushallinto on harannut hanketta vastaan kovaotteisesti tällä viikolla, kun se on tuomioistuimen valtuutuksella pidätyttänyt itsenäistymisäänestystä järjestäviä virkamiehiä, takavarikoinut asiakirjoja ja kampanjamateriaalia sekä uhkaillut satoja Katalonian kunnanjohtajia rikossyytteillä.
Poliisitoimet ovat ”muuttaneet pelin ehtoja”, myönsi Katalonian varajohtaja Oriol Junqueras torstaina TV3-kanavalla. Hän vakuutti silti tekevänsä kaikkensa, jotta äänestys toteutuu.
Keskushallinnon kovistelu on lietsonut myös massaprotesteja esimerkiksi Barcelonassa, jossa tuhannet katalaanit ovat vastustaneet pidätyksiä ja ratsioita.
Kiista on mennyt huonoon suuntaan jo pitkään, sanoo vanhempi tutkija Teemu Tammikko Ulkopoliittisesta instituutista.
– Tilannetta voi verrata chicken game -tyyppiseen peliin. Osapuolet ajavat kovaa toisiaan päin, painavat kaasua ja katsovat, kumman kantti kestää pidempään.
Tammikko toivoo, että keskus- ja aluehallinto aloittaisivat vuoropuhelun ennen kuin tilanne pahenee. Kun kaduilla protestoidaan, pienikin asia voi laukaista väkivaltaisuudet.
– Kriittisintä on, miten Katalonian poliisivoimat eli Mossos suhtautuu. Tähän saakka he ovat toimineet kansalliskaartin kanssa asiallisesti, mutta kun mielenosoittajia on paljon, voi tilanteen eskaloituminen pakottaa heidät valitsemaan mielenosoittajien tai kansalliskaartin puolen.
Yksi tilannetta hillitsevä keskustelunavaus olisi Katalonian verotusoikeus. Se on Tammikon mukaan konkreettinen syy separatismin viimeaikaiselle nousulle Kataloniassa.
– 2006 katalaanit järjestivät kansanäänestyksen, jossa he päättivät laajentaa autonomiaa. Muutos olisi pitänyt muun muassa verotulot Kataloniassa kuten Baskimaassa. Silloinen sosialistihallinto oli muutokselle myötämielinen, mutta äänestys riitautettiin oikeudessa ja korkein oikeus hylkäsi sen 2010. Itsehallintoa ei siis muutettu.
Oikeuden ratkaisu hiersi taloudellisesti vahvassa Kataloniassa, ja irtautumishalu sai sytykettä.
Pientä kädenojennusta rahoituskeskusteluun tosin saatiin torstaina. Keskushallinto lupasi Kataloniaan rahoitusuudistusta – mutta vain, jos ensi viikon vaaleista luovutaan.
– Jos itsenäistymissuunnitelmat perutaan, sitten voimme keskustella, sanoi Espanjan valtiovarainministeri Luis de Guindos Financial Timesin haastattelussa.
Tammikko ei usko, että Kataloniassa äänestetään ensi viikolla. Tai jos äänestetään, äänestysprosentti jää alhaiseksi eikä tulos kuvaisi kattavasti katalaanien todellista mielipidettä itsenäisyydestä.
Toisaalta separatisteille kelpaisi heikompikin äänestysprosentti, kunhan tulos olisi oikea.
– Separatisteille riittää brexit-tyyppinen, heikko äänestys, jossa nippa nappa enemmistö äänestäisi itsenäisyyden puolesta. Siten he saisivat heikon mandaatin itsenäistymiselle ja voisivat jatkaa projektia sillä näkökulmalla, Tammikko sanoo.
Brexitiin on verrattavissa myös tapa, jolla itsenäisyyttä on Kataloniassa ajettu.
– Separatistit lietsovat itsenäisyyspyrkimyksiä katteettomin perustein. Ei kerrota eron oikeita kustannuksia eikä sitä, että Katalonia joutuisi eroamaan EU:sta.