Professori: Venäjän talous voi kääntyä kasvuun ennustettua ripeämmin
Raakaöljyn hinnan kääntyminen nousuun on ilouutinen syöksykierteessä olleelle Venäjän taloudelle.
Tammikuussa Brent-laatu maksoi runsaat 27 dollaria tynnyriltä, minkä jälkeen hinta on lähes kaksinkertaistunut noin 50 dollariin.
– Ilmeisesti Venäjän talous kääntyy kasvuun nopeammin kuin monet ovat uskoneet, arvioi Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Pekka Sutela.
Venäjän talouteen erikoistunut Sutela ennustaa, että nousun käynnistyminen tapahtuu vuoden loppupuolella.
Verotulot alkavat kasvaa öljyn hinnan nousun myötä, sillä energiasektori kattaa karkeasti puolet Venäjän budjetista.
Raakaöljy maksoi syksyllä 2014 yli 100 dollaria tynnyriltä, minkä jälkeen alkoi syöksy.
Sutela huomauttaa, että 100 dollaria on historiallisesti poikkeuksellisen korkea hinta, eikä paluuta sellaisiin hintoihin ole näköpiirissä.
– En tiedä ketään vakavasti otettavaa ennustajaa, joka on sitä mieltä, että öljyn hinta olisi nousemassa paljon korkeammaksi kuin 40–60 dollaria. Tämä on se kuuluisa uusi normaali.
Sutelan mukaan Venäjän talous on sopeutunut tällaisiin hintoihin, koska valtiovarainministeriö on noudattanut järkevää budjettipolitiikkaa ja keskuspankki on antanut ruplan kellua.
Ruplan arvo seuraa tiiviisti öljyn hintaa, mikä vaikuttaa Suomessakin.
Etelä-Karjalaan tulevien ostosmatkailijoiden määrä riippuu ruplan kurssista ja sitä kautta öljyn hinnasta.
Öljyn hinnan nousu helpottaa budjettipaineita tilanteessa, jossa edessä on duuman vaalit syksyllä ja presidentinvaalit kahden vuoden sisällä.
Venäjän budjetti jakautuu yksinkertaistettuna kolmeen osaan.
Ensimmäinen niistä on eläke- ja sosiaalimenot, joista on Sutelan mukaan erittäin hankala leikata, koska eläkeläiset ovat suurin yksittäinen äänestäjäryhmä.
Toinen on valtion työntekijät, joita on 38 prosenttia kaikista työntekijöistä.
Kolmas tärkeä erä on turvallisuus- ja sotilasmenot. Sotilasmenot ovat kasvaneet vahvasti parin vuoden ajan kansainvälispoliittisen tilanteen vuoksi.