Ekonomistit: Työmarkkinarauha parasta yhteiskuntasopimuksessa
Miten ekonomistit ottavat vastaan työmarkkinajärjestöjen saavuttaman neuvottelutuloksen yhteiskuntasopimuksesta?
Vastaajina ovat Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ja Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
Mitä sopimus merkitsee?
– Ilmakunnas: Olosuhteisiin nähden on hyvä asia, että neuvottelutulos on olemassa pitkän hiomisen jälkeen. Siinä mielessä se on positiivinen lähtökohta. Eihän se palkansaajien näkökulmasta helppo ratkaisu ole, mutta käsillä olevista vaihtoehdoista kuitenkin hyväksyttävin. Viennin hintakilpailukykyä tällä parannetaan. (…) Lyhyellä tähtäimellä korostuvat negatiiviset ostovoimavaikutukset.
– Kangasharju: Sopimus ei ole missään nimessä riittävä. Tehdään vähemmän kuin olisi tarvetta, ja tehdään sekin pikku hiljaa monen vuoden aikana. (…) Esimerkiksi työaikaa pidennetään, mutta pidennetään vain puoli tuntia viikossa. Olemme kuitenkin Ruotsia tunnin jäljessä ja EU:ta kaksi tuntia. Siinä olisi pitänyt päästä pidemmälle.
Miten suuria muutoksia sopimukseen kirjattu paikallinen sopiminen tuo?
– Ilmakunnas: Ei ehkä radikaaleja, mutta varmaan sopimiseen kiinnitetään paljon enemmän huomiota ja luodaan edellytyksiä. Mietitään luottamusmiesten aseman vahvistamista ja henkilöstöedustuksen kuntoon saamista. Tietysti kun tulee kriisitilanteita niin niissä otetaan sitten käyttöön.
– Kangasharju: Paikallinen sopiminen oli tietysti suuri pettymys. Pitäisi saada sitä joustoa, mitä modernissa globaalissa taloudessa tarvittaisiin palkanmuodostuksesta ja työajoista ja lomista sopimiseen. (…) Jää liittojen näppeihin se homma.
Mitä vaikutuksia on seuraavan palkkaratkaisun siirtämisellä vuoteen 2017?
– Ilmakunnas: Jos käytäisiin liittoneuvottelut ensi syksystä lähtien, ne käytäisiin varmaan vaikeassa ilmapiirissä. Siihen nähden tämä tuo työmarkkinarauhaa. Tämä on merkittävää, kun kilpailijamaissa palkat nousevat kahden tai kolmenkin prosentin vauhtia. Jos Suomessa mennään nollalinjalla, niin totta kai siitä tulee iso osa kilpailukyvyn parantumisesta.
– Kangasharju: On hyvä, ettei palkkoja nosteta nyt vuoteen, mutta sen jälkeen ei tullut mitään vientisektorin palkka-ankkuripykälää, vaan ne saattavat ryöpsähtää sen jälkeen valloilleen. (…) Ei tällä ole lähiaikoina mitään muuta merkitystä kuin että vältetään yleislakko ja pahempi kaaos.