Tutkijat: Henkilövaalin rinnalle pelkkä puoluevaali
Tutkijat ovat aika ajoin ehdottaneet vaalijärjestelmän uudistamista siten, että äänestäjä voisi halutessaan äänestää pelkästään puoluetta ehdokkaan sijaan. Ehdokaslista säilyisi muutoin nykyisenlaisena.
– Se olisi kaikkein pienin muutos vaalijärjestelmään, että voisi äänestää vain puoluetta. Se on minun ehdotukseni, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Jan Sundberg sanoo.
Vaalijärjestelmän uudistamisesta on jälleen avattu keskustelu ja siinä on ehdotettu muun muassa siirtymistä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käytössä olevaan suljettuun listavaaliin.
Meillä on nykyisin käytössä avoin listavaali, jossa äänestäjä äänestää samanaikaisesti ehdokasta ja puoluetta.
Ehdokkaat tulevat valittua henkilökohtaisen äänimäärän osoittamassa järjestyksessä.
Suljettu lista eroaa avoimesta siinä, että puolueen jäsenet päättävät missä järjestyksessä ehdokkaat tulevat valittua, ja äänestäjät puolestaan siitä kuinka monta paikkaa puolue saa.
Avoimessa listavaalissa puolueen jäsenet päättävät ketkä ovat ehdolla, ja äänestäjät päättävät ketkä ja kuinka monta valitaan.
– Suljetun listavaalin etuna on, että yksilö, julkkikset tai vastaavat, eivät ole samalla tavalla esillä kuin meillä, tietenkin puoluejohtajaa lukuun ottamatta, Sundberg muistuttaa.
Muita etuja ovat Sundbergin mielestä vaalirahan haalimisen väheneminen ja sitä kautta korruption riskin pieneneminen, ehdokkaiden valinta meriittien mukaan sekä naisehdokkaiden aseman paraneminen.
Suljetussa ja avoimessa listavaalissa on Sundbergin mukaan puolensa eikä hän pidä kumpaakaan toista parempana.
Äänestysvilkkautta tutkittaessa on Sundbergin mukaan havaittu, että mitä henkilökeskeisempää vaali on, sitä matalampi on äänestysprosentti.
Puolueen äänestämisen mahdollistaminen voisi siten hänen mielestään nostaa äänestysprosenttia.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo muistuttaa, että iso osa suomalaisista aina ilmoittaa äänestävänsä ennen muuta puoluetta.
– Minun mielestäni pelkän puolueen äänestämisen mahdollistaminen olisi hyvä uudistus. Meillä on järjestelmällisesti matalampi äänestysaktiivisuus kuin Ruotsissa. Se kuulostaa kummalliselta äkkiseltään, koska Suomessa pintapuolisesti tarkastellen äänestäjällä on enemmän vaikutusvaltaa kuin Ruotsissa.
Railon mielestä Suomen systeemin varjopuoli on, että enemmistö äänistä menee tavallaan hukkaan. Ihmiset äänestävät henkilöitä, jotka ei tule valituiksi.
Pelkän puolueen äänestämisen mahdollistaminen olisi hyvä uudistus.
Erkka Railo
Railon mukaan järjestelmämme merkittävä ongelma ovat liian suuret vaalipiirit.
– Alueellinen edustavuus on heikentynyt. On vaalipiirejä, joissa on yksi niin iso asutuskeskus, että sen ulkopuolelta olevan ehdokkaan on vaikea mennä läpi.
Railon ratkaisu on, että vaalipiirien kokoa pienennetään. Sen lisäksi pitäisi ottaa käyttöön tasauspaikkamalli, jottei piilevä äänikynnys jää liian korkeaksi.
Pohjois-Karjalassa vuoden 2007 vaaleissa piilevä äänikynnys oli 14 prosenttia.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg jäi valitsematta, vaikka hän sai 11 prosenttia äänistä. Satakunnassa ja Lapissa piilevä äänikynnys on nykyisin 11–12 prosenttia.
Tasauspaikkajärjestelmän oloissa voitaisiin Railon mukaan myös vaalipiirien kokoa pienentää. Se ei kuitenkaan suurille puolueille käy.
– Kaikki vaalijärjestelmät ovat loppujen lopuksi poliittisia; ei ole neutraalia vaalijärjestelmää, Jan Sundberg muistuttaa.
Kuva vaihdettu kello 11.40.