Professorit tyrmäävät Väyrysen hankkeen – "Suomessa puolueen täytyy olla demokraattinen"
Politiikan konkaritutkijat Timo Soikkanen ja Jan Sundberg suhtautuvat epäillen keskustan kunniapuheenjohtajan Paavo Väyrysen aikomukseen perustaa uusi puolue.
Soikkanen sanoo suoraan, että hänen mielestään kyseessä on ennemminkin keskustelukerho kuin oikea poliittinen puolue.
Väyrynen on kertonut, ettei perusteilla olevaan kansalaispuolueeseen oteta tavallisia rivijäseniä, vaan jäsenistön muodostavat puolueen europarlamentaarikot ja kansanedustajat.
Puolueella ei ole toimintaa paikallis- eikä maakuntatasoilla. Se hyväksyy tukiryhmäänsä myös muiden puolueiden jäseniä.
Kyllä Britanniassakin puolueisiin voi liittyä.
Timo Soikkanen
Väyrynen vertasi tiedotustilaisuudessaan kansalaispuolueen organisaatiorakennetta brittipuolueisiin. Soikkanen tyrmää yhtäläisyyden.
– Kyllä Britanniassakin puolueet keräävät kannattajakuntansa kentältä ja niihin voi liittyä, emeritusprofessori toteaa.
Soikkanen ihmettelee, miksi Väyrynen ylipäätään haluaa nimittää perustamaansa organisaatiota puolueeksi.
– Ehkä siksi, että hän saa enemmän julkisuutta?
Valtio-opin professori Jan Sundberg arvelee Väyrysen suunnitelleen kansalaispuolueensa rakenteen tarkoituksella sellaiseksi, ettei siinä ole paikallisjärjestöjä.
– Keskustan säännöissähän lukee, ettei henkilö saa olla jäsen kahdessa paikallisyhdistyksessä. Tätä pykälää Väyrynen ei nyt riko millään tavalla.
Väyrynen kerää parhaillaan kannattajakortteja kansalaispuolueen merkitsemiseksi puoluerekisteriin. Vaaditut 5 000 korttia täyttynevät pian, mutta tutkijoiden mukaan puoluerekisteriin pääsy ei silti ole mikään läpihuutojuttu.
Sundberg huomauttaa, että toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa puolueet ovat tarkan julkisen kontrollin alaisia.
– Muissa Pohjoismaissa katsotaan lähinnä, ettei puolueen nimi ole loukkaava tai että ei ole rekisteröity kahta samannimistä puoluetta. Meillä puolueen pitää puoluelain mukaan olla demokraattinen järjestö.
Sundbergin mukaan demokratiasta ei voida puhua, jos puolueessa on vain yksi kelpoisuusehdot täyttävä ja päätökset tekevä jäsen, Väyrynen itse.
– Ehkä hän voi järjestää puolueen demokraattiseksi jollain muulla tavalla, Sundberg pohtii.
Miten?
– Sen minäkin haluaisin nähdä.
Väyrynen on todennut, ettei hän aio erota keskustasta, ja puoluekin on jäänyt odottavalle kannalle kunniapuheenjohtajansa toiminnan suhteen. Sundberg pitää etenkin vaalien kannalta ongelmallisena, että Väyrynen edustaisi kahta puoluetta.
– Jos hän olisi edelleen keskustan jäsen, ja keskusta suhtautuisi myötämielisesti hänen ehdokkuuteensa, se antaisi hänelle vaalimatemaattisia etuja.
Jos keskusta taas päätyisi erottamaan kunniapuheenjohtajansa, Väyrynen saisi Sundbergin mukaan harteilleen marttyyrin viitan.
– Se olisi hänelle hyödyksi ja toisi sympatiaääniä varsinkin, jos se tapahtuisi vaalien alla.
Soikkanen ei puolestaan usko, että Väyrynen vie puoluehankettaan niin pitkälle, että keskusta joutuisi antamaan hänelle potkut.
– Eikä puoluekaan varmasti niitä kovin mielellään järjestä.
Jos joku, niin Juha Sipilä on Kekkonen ja Väyrynen ennemminkin Vennamo.
Timo Soikkanen
Soikkanen ja Sundberg edustavat alansa konkariosastoa, joka on tutkinut politiikkaa yhtä kauan kuin Väyrynen on siinä toiminut. Löytävätkö he poliittisesta historiasta vertailukohtaa Väyrysen toiminnalle?
Sundberg ottaa esiin Esko-Juhani Tennilän ja SKDL:n riidat 1980-luvulla. Tennilää ei huolittu SKDL:n eduskuntavaaliehdokkaaksi, vaikka hän oli puolueen istuva kansanedustaja.
– Hän perusti sitten valitsijamiesyhdistyksen ja sai hurjan kannatuksen.
Soikkanen vertaa Väyrystä Veikko Vennamoon, jonka perustama SMP lähti niin ikään liikkeelle yhden miehen irtiotosta. Väyrynen ei ole Vennamo-vertauksesta pitänyt, vaan on rinnastanut itsensä Urho Kekkoseen.
– Siinä on kyllä suuri ero. Kekkonen oli vallassa ja Vennamo ei, Soikkanen toteaa.
– Kyllä minä näen, että jos joku, niin Juha Sipilä on Kekkonen ja Väyrynen ennemminkin Vennamo.