Ympäristöministeri: Jätettä ei ole enää varaa heittää hukkaan
Aiemmin ajateltiin, että jätteet ovat pelkkä kustannus. Ajattelutapa on nyt muuttunut, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo.
Tiilikaisen mukaan jätehuolto voi nykyään olla myös bisnes.
– Kestävän kehityksen maailmassa ei ole varaa heittää mitään hukkaan, Tiilikainen korostaa.
Kiertotaloudessa pyritään siihen, että materiaalit kiertävät taloudessa mahdollisimman pitkään.
Siinä on Suomen kansantaloudelle vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia arviolta 1,5 – 2,5 miljardin euron edestä, europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.) toteaa.
Kiertotalous on myös yksi Euroopan komission kärkihankkeista. Unioni aikoo rahoittaa kiertotalouteen siirtymistä jättimäisellä kuuden miljardin euron paketilla lähivuosien aikana.
Tiilikainen ja Takkula keskustelivat aiheesta lauantaina keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella.
Jätteen päätymistä kaatopaikalle ei pidä sallia, jos tarjolla on parempia mahdollisuuksia, Tiilikainen sanoo.
Tiilikaisella on tarjota tästä useita esimerkkejä.
– Voitaisiinko purettua betonia hyödyntää jotenkin, vai onko se vain ongelmajätettä? Voitaisiinko rakennuskivien louhinnassa syntyvää sivukiveä käyttää teiden rakennuksessa? Voitaisiinko teollisuuden tuhkat ja kuonat käsitellä niin, että ne olisivat ympäristölle hyödyksi, ministeri luettelee.
Jätettä ei ole olemassakaan.
Esko Erkkilä
Askeleen pidemmälle meni politiikka- ja toimintapäiville osallistunut Esko Erkkilä, joka haluaisi kieltää kokonaan jäte-sanan käytön.
–Jätettä ei ole olemassakaan, vain esimerkiksi sivujakeita.
Teurasjäte on Erkkilän mielestä hirveä sana.
– Kyseessä on teurastamoteollisuuden sivujae, jota voidaan vallan mainiosti hyödyntää. Ymmärrän, että ostajat haluavat käyttää sanaa jäte, koska siten he saavat sen halvemmalla.
Suomessa tuotettiin biokaasua vuonna 2014 noin yhden terawattitunnin verran, Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari sanoi tilaisuudessa.
Mahdollisuuksia biokaasun tuottamiselle kuitenkin hänen mukaansa olisi 25 terawattitunnin verran.
– Suomalaisten viljelijöiden elinehto olisi ottaa tämä sektori käyttöön, Kalmari painottaa.
Kalmari on itse hankkinut modernin biokaasulaitoksen. Hän harmittelee, että lainsäätäjä on tehnyt investointituen saamisesta turhan hankalaa.
Lain mukaan ” tukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin siltä osin kuin energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa”.
Tukea ei siis voi saada, jos maatila tuottaa biokaasua enemmän kuin kuluttaa.
– Sama kuin maidontuottajalla saisi olla lehmiä vain sen verran, että hän pystyy itse juomaan maidon.
Viranomaiset ovat neuvoneet Kalmaria rakentamaan biokaasulaitokset niin kauas maatilasta, että ne voidaan tulkita teollisuudeksi. Tällöin tukea voisi saada työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Onko viljelijä niin saastainen, että laitokset pitää viedä kauas hänestä, Kalmari ihmettelee.